Sometu-mentaliteetti: avitan koska se huvittaa

Olen ollut aloittamaisillani useaan otteeseen tätä pientä tarinaa. Otsikkoni on ollut väärä. Olen otsikoinut Sometu-henki. On sitäkin, mutta hain jotain muuta.

Sometu on verkosto verkossa. Yhteen kutovina teemoinan sosiaalinen media, oppiminen, kansalaistoiminta ja muut sosiaalisen median kehittävät sovellukset esimerkiksi yritysmaailmassa. Sometussa on juuri aloitettu yhteiskehittely Wikipedia-artikkelille, jossa kuvataan Sometua. Hiljan valmistui verkoston voimin pohjateksti 'yhteisöllisyys'-artikkeliin.

Muutama viikko (huu... kohta kuukausi) sitten Hämeenlinnan ITK-päivillä koettiin erikoinen Sometu-efekti (lamaannuksentappolätkä-bloggaukset osa I ja osa II).

Aiemmin oli pientä ajatusta, että täällä meillä järjestettäisiin toukokuun Sometu-tapaaminen ja mietittäisiin erityisesti AVO-hankkeen virittämiä mahdollisuus-avoruuksia. Mutta sitten ensiehdotuksen päivä 8.5. ei sopinut avainhenkilöille.

Ei-sit-kai-mitään olotila sai kipinää. ITK-päivien tunnelma oli käsinkosketeltava. Niinpä Venäläisen Villen kanssa chattäiltiin, että jos sentään tukokuussa Sometu Kotkassa. Koko tapahtuman organisointi 28.4. eteni Sometu-mentaliteetilla. Tehdään eikä ihmetellä. Ehdin jotain alkuja laittaa näkyville, kun jo Laitisen Kimmo käynnisti ilmoittautumisen tapahtumaan (ja hui ääh mua korpesi, kun Kimmolle iski force majeure eikä hän sitten loppujen lopuksi päässyt Kotkaan, edes virtuaalisesti). Minä vielä odottelin varmistuksia toteutuspaikasta: Vellamo vai Rantasauna, kun jo tulokkaita virtasi netitse. Eli jes jes jes, tapahtumasta tulee elävä. Tapahtuman kommenttiketju edustaa upeasti Sometu-menttaliteettia.

Paikan päällä koettiin elävästi Sometu-mentaliteetti. Koko juttu olisi ollut täysi fiasko ilman ihmisiä, joita huvitti avittaa. Tarjoiluosasto pelasi mainiosti. Verkko toimi, vaikka 3 minuuttia ennen ilmoitettua verkko-osuuden alkamisaikaa mikään ei toiminut. Aamulla tajuttiin, että Sometu in English voisi olla kova juttu, mutta sitä ei oltu organisoitu. Homma toimi ja ryhmän tuotos oli upea! Mutta ei se itsestään syntynyt. Ensin oli Andrean pitkäaikaisia aloitteita, oli Josin saaminen mukaan irl, oli Sannan kielisuu (no -pää myös). Ja aivan huippua, ad hoc tilaisuuden verkko-osallistujien valmius vaihtaa Lontoon murteelle teema-pöytien vaiheessa.

13.5. Sometu Kotkassa oli päivä, jolloin en ehtinyt tehdä aamumeikkiä, en edes vaihtaa paraativaatteita. Mutta viis siitä. Meillä oli hauskaa. Homma toimi. Jokainen antoi omastaan, ihan vain huvikseen. Viereinen kuva (kuvaaja Minna Artimo) henkii mentaliteettia, napattu saunan teemapöydästä. Olen nähnyt vastaavaa ennenkin ja tiedän, mikä voima on liikkeellä, kun ihmisiä sattuu huvittamaan. Tuotokset puhuvat puolestaan. Millään rahalla ei saa tätä!

Vain hyvä homma toimii. Sometu on hyvä homma (minun mielestäni) – tietenkin monitahoisuudessaan kaoottinen, mutta improvisaatioyhteiskunnassa on kummempaakin meneillään. Tule mukaan (näissä avoimissa verkkojutuissa hyvä käyttää kirjautumiseen muuta kuin työsähköpostia)! Luvassa ainakin toimintakulttuurin taitos. Kohti avointa, kohti yhteistä, kohti avittamista.