ITK lähestyy - oletko valmis?

En ole, mutta menen silti. Ja mietin, että sosiaalisen webin yksi kynnys on keskeneräisyyden sietäminen. Blogit, wikit ja muut ovat aina kesken, avoinna, kehittymässä ja parhaimmillaan juuri sellaisina. Valmis blogi on äärimmäisen tylsä. Liike ja hapuilu kiinnostavat. Ihmissilmäkään ei havaitse täydellisessä liikkumattomuudessa mitään (siksi silmä liikkuu koko ajan, vaikka emme sitä tietoisesti havaitse).

Toisia avoimuus ja keskeneräisyys ahdistavat. Toisia taas suljetut tilat, valmiit totuudet, määritellyt rakenteet. Kuulun ehdottomasti jälkimmäisiin. En ymmärrä, miksi pitäisi opettaa suljetussa luokassa yksin. Eilenkin haaveilin kotimatkalla, että kunpa löytäisin jonkun, joka myös opettaisi ensi lukuvuonna mediapsykologiaa lukion viitosjaksossa. Voisimme opettaa yhdessä wikin välityksellä. Se on jo alussa, pioneeriopiskelijat testaamassa. Mutta ihan alku vasta. (Mukaan pääsee opettaja/ohjaajaksi laittamalla viestiä rongas.anne (a) gmail.com)

ITK-päivien virtuaalinen laajennustila on jo hyvällä menolla!