Toinen eilen esittelemääni olutvaahtoteoriaa vieläkin vanhempi teoria, joka on valaissut ajattelutyötäni, on liiteriteoria (endimmäinen teoria vuodelta 1990, jälkimmäinen 1976). Kiitos liiteriteoriasta kuuluu kuvaamataidon opettajalleni Seppo Leinikalle (leppoisia pian alkavia eläkepäiviä).
Ihmisen havaintoaistit keräävät jatkuvasti valtavan määrän informaatiota ympäristöstään. Ihmisen päänuppi on kuin liiteri. Liiteriin voi heittää tiettyyn rajaan asti tavaraa ovesta sisään ja tiettyyn rajaan asti sen saattaa sieltä löytää melko vähällä vaivalla. Mutta jokainen liiteri kaipaa välillä järjestämistä. On rakennettava hyllyjä, lajiteltava tavaroita ja heitettävä turhaa menemään.
Taide monissa muodoissaan on mielen liiterin järjestelemistä. Ajattelu ja erityisesti kirjoittaminen tekee samaa. Ja blogi on vallan mainio väline liiterin siivoukseen, uusien ajatushyllyjen ja käsitelaatikoitten nikkarointiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti