Jättiläisen olkapäiltä jättiläisen jalkoihin. Tieto ei enää luo koroketta opettajanpöydän alle. Eikä oppimistoiminta pysähdy tuijottamaan opettajanpöytää. Ehkä se pöytäkin on kutistunut ja laitettu pyörien päälle seikkailemaan tutkivien ryhmien keskelle, kuten Innoaulassa Oulun Pohjankartanon koulussa.
Vedämme ensi perjantaina Sitran Ossi Kuittisen johdolla ja minun, Tarmo Toikkasen sekä Elias Aarnion säestyksellä teemasession verkostotyöskentelyn hyödyistä ja kipupisteistä. Teemasessio on osa opetus- ja kulttuuriministeriön ja AKTIIVI-koordinaatiohankkeen (Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivisiksi kansalaisiksi) järjestämää seminaaria, johon voi osallistua myös verkon kautta. Lisätietoja seminaarista löytyy AKTIIVI-sivustolta.
Teemasessioomme liittyvä Qaiku-säie on elänyt aktiivisesti. Saa sysiä pää ja sivuraiteille edelleen.
Oman herätteeni voi ennakkokatsella jo nyt, ehkä sanoitus menee tapahtumassa hieman toisin, mutta jotain tähän suuntaan. Sovimme, että max 5 minuuttia. Tämä on slidecast eli voit kuunnella äänen ja katsella vaihtuvat diat, kestää 4 min 30 sek ja viimeinen sana katkesi pois eli kannattaa aina ladata SlideShareen ääni, jossa on lopussa hieman hiljaisuutta.
Jos puhun ihan pöllöjä, perjantaista puhettani voi vielä muuttaa kommentoimalla!
2 kommenttia:
Minulle uusi tulkinta jättiläisen harteilla olosta.
Tätini on vetänyt logopediakursseja ja kääntänyt miehensä kanssa Viktor Fraklin kirjoja. Siellä muistaisin ensi kerran jättiläisen hartioista kuulleeni (=Frankl Freudin harteilla näkemässä kauemmas).
Seuraavaksi sitä kielikuvaa käytti (minun kuulteni) Tero Karvinen ensimmäisessä It-kouluttajien seminaarissa, johon osallistuin. Hän kertoi teettävänsä opiskelijoillaan harjoitustöinä Wikipedia-artikkeleita. Hänen esityksessään Jättiläisen harteille nousun mahdollistivat avoimet lisenssit, joiden ansioista kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan voi rakentaa toisten jakaman tiedon päälle.
Noissa kummassakin käytössä jättiläisen harteilla oloon liittyi mahdolisuus käyttää toisten jakamaa ja näin päästä näkemään pidemmälle. Jotain myönteistä siis. Äkkiä kuunnellen tamperelainen näkemys jätiläisen harteilla olosta olisi negatiivista, ja paras olisi kiireesti ymmärtää tulla alas. Jännästi merkitys on siis muuttunut ihan päinvastaisekseen! Ehkä siinä on ollut vaikuttamassa laskeutuminen, ett kun kerran katederiltakin on hyvä laskeutua alas, niin paras tulla alas myös hartioilta :)
Onko muille hartioilla olo ihan yksiselitteinen juttu?
Loistava kommentti Sun äitis! Seminaariin terävöitän esitystäni, fokusoin sen uudelleen tiukemmin vielä sessiomme otsikkoon kipupisteitä ja mahdollisuuksia. Kiitos, että autoit minua työstämään aihetta!
Lähetä kommentti