lauantaina, maaliskuuta 24, 2007

Päivät päivitellessä

Vanha pöytäkone hyytyi tällä viikolla täysin ja sain viimein adrenaliinilatauksen uuden, jo joulukuussa hankitun koneen asennuspuuhaan (DELL... voi mikä namu ja gigaa ynnä megaa piisaa). Kahden työn loukussa pujottelevana on ollut helppo siirtää ruhtymistä, kun kannettava kiitää kauniisti ohjelmien ja verkon kanssa. Onpa ollut moneksi päiväksi mielenkiintoista puuhaa. Asenna ja buuttaa. Päivitä päivitä päivitä.

Tuli muisteltua menneitä. Sitä ensimmäistä konetta. Dossia. Jossa ei ollut mitään graafista. Valtava manuaali (ja niitä myytiin silloin kaalliilla), josta silmät sikkurassa etsittiin oikeaa koodia, jolla touhuta koneen kanssa. Siinä oli tiettyä viehätystä. Terveellistä aivoille. Mutta kyllä nämä nykyiset laitteet ovat kuin unelmia.

Tietty varjoja paratiisissa. Tietoturvaosasto vaatii tavattomasti osaamista. Ja silti ei koskaan tiedä, milloin yllättää. Varmuuskopiointi on Tavattoman Tärkeää. Loistopisteet saa Kotimikro-lehti. Sen sivuilta olen oppinut valtavasti. Välillä kaipaa, että joku seisoisi tuossa selän takana ja sanoisti, että noin ja noin. Mutta kun ei sellaista jokua ole. Ihan yksin pitää yrittää ymmärtää. Siinä kohdassa Kotimikro on verraton. Ja tarjoaa paljon hyviä ohjelmia.

Osaisiko sitä ajatella ilman tietokonetta ja erityisesti näitä verkon sosiaalisia laajentimia. Tietenkin, mutta niin paljon suppeammin, yksisilmän tapaan. Netin kanssa olen kolmisilmä. Siitä sadusta.
Posted by Picasa

2 kommenttia:

at kirjoitti...

Tuosta Kotimikrosta puheenollen jos olet tilaaja saat 10 megaa kotisivutilaa. Huomasin että siellähän oli myös päiväkirja (=blogi) heti käytettävissä ja hyödynsin sitä heti kasin oppilaiden kanssa. Saivat kommentoida oppimispeliä.

kommentteja

Oppimispeleistä olisi mukavaa viritellä myös keskustelua (oppilaathan ovat pelien asiantuntijoita)

Anne Rongas kirjoitti...

Hellou,

hyviä pointteja molemmat, siis sekä oppimispelit että kommentoiminen. Pelien suhteen monet opettajat ovat aika varuillaan, mutta oikeasti niitä on yliopistollakin paljon tutkittu ja kehitelty. Näin jonkun demon kehittelyvaiheessa olevasta armeijan suvaitsevaisuuskasvatuspelistä ja siinä joutuu tosissaan miettimään omaa toimintaansa. Tämä uutinen taitaa viitata samaan peliin.

Toinen juttu on tuo kommentointi. Vaikka se olisi aika lyhyttäkin ja vähän kevyen oloista, niin siinä silti joutuu käyttämään aivoja enemmän kuin pelkässä selailussa ja silmäilyssä. Sitten, kun vielä annetaan pieni sapluuna, minkä avulla kommentteja tehdään, päästään jo astetta edemmälle.