tiistaina, lokakuuta 05, 2010

Nettiverkostoista

Hei kerro! Miten nettiverkostot muuttavat suomemmemaata. Vai onko netissä enää äidinkielistä isänmaata.. me-me-meitä? MindTrek-konferenssin esipäivänä virittelen Nettiajan kansalaisyhteiskunnan leirionuotiolla tulia nettiverkostoista, niiden kätilöinnistä ja kansalaisyhteiskuntaan netti-innostamisesta. Sessioon voi etäosallistua. Oma juttuni klo 15:00 – 15:50. Esiosallistua voi heti väitteisiin:

Väitteet
1. Nettiverkostoihin liitytään helposti. Toimintakynnys on suuri.http://muistio.tieke.fi/r4a1lnnGs9
2. Nettiverkostoja on helppo perustaa, vaikea johtaa ja hallita. http://muistio.tieke.fi/fgc6bvPcJ9
3. Voimakas sisäpiiri haittaa nettiverkoston toimintaa. http://muistio.tieke.fi/nX87MLDaUD
4. Verkostokätilöinti muuttuu ammattimaiseksi. http://muistio.tieke.fi/25JY1O1fCc
5. Käsitteellinen keskeneräisyys haittaa kommunikointia nettiverkostoista.http://muistio.tieke.fi/3qzxBfNEZf



Kuvituksena aiheeseen 1994 piirtämäni kuva verkostojen ihmevoimasta...

lauantaina, lokakuuta 02, 2010

Kieltäkää tulitikkujen ja puukon käyttö... eikun siis Facebookin!

Tämän viikon tiistaina olin pitämässä AVO-pulahdusta Porissa. Tutustumiskohteena oli sosiaalinen media hanketyössä. Koolla oli yli 60 satakuntalaista haketoimijaa, aika monet eri asteiden oppilaitoksista.

Puheeksi tuli Facebook. Yleisön joukosta tuotiin mähkittäväksi erään osallistujan toisessa seminaarissa kuulema opastus. Opastuksen lausujalla oli auktoriteettia siinä mielessä, että hän oli kertojan mukaan lakimies ja jossakin opetusalan organisaatiossa töissä. Tämän lakimiehen mukaan opettaja ei saisi mennä ollenkaan Facebookiin. Perusteena oli tapausesimerkki, jossa opettajien Facebook-profiilit oli viety johonkin pilkalliseen FB-sovellukseen laulamaan karaokea.

Tilaisuudessa toimme yhteisvoimin esiin muun muassa seuraavaa (vähän täydentelin vielä):
  • Facebook-profiiliasetuksen voi säätää niin, että vain omat kaverit näkevät.
  • Kaverien keskenkin voi olla vielä listoilla säätöä eli vaikka opettaja lisäisikin opiskelijan kaverikseen, hän voi näyttää vain esimerkiksi koulutapahtumiin liittyvät tiedot omalta seinältään.
  • Facebook-ryhmissä ja sivuilla ei tarvitse olla kavereita keskenään eli jos oppilaitoksella on Facebook-sivu, ei siellä kekenkään tarvitse olla toinen toisensa kaveri ja näin oman profiilinsa voi pitää juuri niin näkymättömänä tai näkyvänä kuin itse haluaa.
  • Jos annamme digitaalisen kuilun kasvaa, miten voimme aidosti tarjota mediakasvatusta nuorisolle? Jos opettaja ei tunne Facebookin maailmaa, miten hän voi sanoa siitä mitään muuta, kuin lehdistä luettua ja kuulopuheisiin perustuvaa?
  • Jos lapset ja nuoret eivät pääse yhdessä aikuisten kanssa toimimaan eri ympäristöissä, myös nettiverkostoissa, ei synny luontevia ja luonnollisia kasvatustilanteita.
Huomautin myös, että kannattaa jokaisen harjoittaa myös omaa kriittistä medialukutaitoaan. Tällä hetkellä printtimedia elää kriisiaikaa. Intekaktiivinen media ja kaveriverkostojen tuottama ja suodattama uutisvirta syrjäyttää paperilehtiä. Suurella uutisoitiin äsken, että lehtien tilausluvut ovat yhä korkealla. Mutta oletteko nähneet paperilehdissä hehkutettavan vaikkapa sitä, että internetmainonta jatkoi jyrkkää kasvuaan jo monetta vuotta, elokuvamainonnan kanssa ainut mainonnan sektori, jolla on kasvua. Ja paperilehtien pääasiallinen tuottohan syntyy mainonnasta. Paperilehdissä (ja niiden verkkosivuilla) näkee taajaan uutisia, joissa sosiaalinen media on mörkö, joka vie työpaikat, parisuhteet ja mielenterveyden.

Mietin asiaa aamulenkillä. Jatkoin ajatusta siitä, miten Porissa kommentoin, että aina uusi media on nähty uhkana. Jo Sokrates aikoinaan oli sitä mieltä, että kirjoittaminen pilaa ajattelutaidot. Käytin Porissa puukko-vertausta. Jos nyt keksittäisiin puukko (saati tulitikut), sekin kiellettäisiin, koska ihmiset tappavat ja vahingoittavat toisiin puukolla tai vähintään vuolevat sormeensa.

Kiellot yleensä tekevät hedelmästä houkuttelevamman (näin jo Aatamin ajoista asti). On työpaikkoja, joissa Facebook on kielletty ajan tuhlauksen vuoksi. Joissakin työpaikoissa pelätään informaation vuotamista ja yrityksen mainetta. Facebookin tai muun sosiaalisen median volyymi ja saatavilla säilyvyys tekevät siitä tehokkaan niin hyvässä kuin pahassa. Mutta eihän väline sinänsä ole kumpaakaan. Kyse ei ole siis siitä, että on hyi-hyi-hyi paha Facebook, vaan että on ihmisiä, jotka puukottavat kilpakosijan, sytyttävät sahan palamaan tai...

Ja aiheesta lisäkeskustelua omalla Facebook-seinälläni, joka näkyy vain eräille...Suosittelen myös lämpimästi kaikille opetusalan ihmisille Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Facebook-ryhmää. Sieltä saa jatkuvasti keskeistä informaatiota omalta alalta (paremmin kuin mistään sanomalehdestä, anteeksi vaan, enkä itse siis kuulu mitenkään Facebook-faneihin enkä pidä kyseisen puljun toimintapolitiikasta sisältöjen suhteen).
Kauppalehti.fi 9.4.2010 (Päivi Mykkänen)

keskiviikkona, syyskuuta 22, 2010

Kätevästi ääntä verkkoon toimittaa Audioboo

Qaikussa on viikon varrella ennakoitu perjantain seminaaria (OKM & AKTIIVI-hanke: Avoimissa ympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi). Tänään keskustelu rönsyili miettimään ennakkorapoilua. Siitä ajatus johdattui verkko-osallistumisen vapauttamiseen tietokoneen äärellä kököttämisestä. Suunnittelin, että olisi kiva ennakko-osallistuen työstää kokouksia ja muita neuvonpitoja vaikkapa puutarhatöiden ohella.

Sanoista tekoihin. Suloinen sateentuhuinen syyssää. Kävin haravoimassa, sauvakävelyllä ja lämmitin saunan. Samalla mietin ääneen perjantain seminaaria, lähinnä kehitellen omaa salama-alustustani, jonka beta-version julkaiseminen täällä blogissa muutti jo yhden kommentin voimalla sisältöä, kiitos vain Sun Äitis antaman palautteen.

Ääneen miettimisen toteutin Audioboo-palvelun iPhone-sovelluksella. Sataa tihuutteli, mutta eipä haitannut. Puhelin oli sadetakin alla pussukassa, napit korvilla. Nauhoituksen sulkeminen on himppu hidasta ja loppuun tuli turhaa tyhjää. Äänilähetykseen voi liittää valokuvan, otsikon, tunnistesanoja ja halutessaan voi antaa myös geotagin tallentua tiedoston mukana.
  1. Haravoidessa mietin seminaariesityksen ennakkorapoilua sekä kädet vapaana pihalla kommunikointia nettiverkostoille.
  2. Sauvakävelyllä mietin, miksi ihmiset osallistuvat netin verkostoissa.
  3. Saunaa lämmittäessä mietin sitä, miten toisaalta kaipaamme verkko-opiskeluun luokkatilanteen sujuvuutta, mutta samalla verkkokirjoitteluun tottuneille verkkojuttelu on outoa ja pelottavaa.
Ajattelu sujuu mukavasti ulkona puuhastellessa. Puheen tekstiksi muuttava teknologia on jo olemassa, samoin kirjoitetun ääneksi muuttava. Irmeli Aro antoi Qaiku-keskustelussa mukavana esimerkkinä Teemu Arinan blogin, jonka tekstiä voi kuunnella korvilla. Ei siis ole mitenkään mahdoton ajatus, että voisimme kommunikoida sujuvasti vaihdellen kirjoittaen ja puhuen.


maanantaina, syyskuuta 20, 2010

Opettajan professio muuttuu

Jättiläisen olkapäiltä jättiläisen jalkoihin. Tieto ei enää luo koroketta opettajanpöydän alle. Eikä oppimistoiminta pysähdy tuijottamaan opettajanpöytää. Ehkä se pöytäkin on kutistunut ja laitettu pyörien päälle seikkailemaan tutkivien ryhmien keskelle, kuten Innoaulassa Oulun Pohjankartanon koulussa.

Vedämme ensi perjantaina Sitran Ossi Kuittisen johdolla ja minun, Tarmo Toikkasen sekä Elias Aarnion säestyksellä teemasession verkostotyöskentelyn hyödyistä ja kipupisteistä. Teemasessio on osa opetus- ja kulttuuriministeriön ja AKTIIVI-koordinaatiohankkeen (Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivisiksi kansalaisiksi) järjestämää seminaaria, johon voi osallistua myös verkon kautta. Lisätietoja seminaarista löytyy AKTIIVI-sivustolta.

Teemasessioomme liittyvä Qaiku-säie on elänyt aktiivisesti. Saa sysiä pää ja sivuraiteille edelleen.

Oman herätteeni voi ennakkokatsella jo nyt, ehkä sanoitus menee tapahtumassa hieman toisin, mutta jotain tähän suuntaan. Sovimme, että max 5 minuuttia. Tämä on slidecast eli voit kuunnella äänen ja katsella vaihtuvat diat, kestää 4 min 30 sek ja viimeinen sana katkesi pois eli kannattaa aina ladata SlideShareen ääni, jossa on lopussa hieman hiljaisuutta.

Jos puhun ihan pöllöjä, perjantaista puhettani voi vielä muuttaa kommentoimalla!