Kieltäkää tulitikkujen ja puukon käyttö... eikun siis Facebookin!

Tämän viikon tiistaina olin pitämässä AVO-pulahdusta Porissa. Tutustumiskohteena oli sosiaalinen media hanketyössä. Koolla oli yli 60 satakuntalaista haketoimijaa, aika monet eri asteiden oppilaitoksista.

Puheeksi tuli Facebook. Yleisön joukosta tuotiin mähkittäväksi erään osallistujan toisessa seminaarissa kuulema opastus. Opastuksen lausujalla oli auktoriteettia siinä mielessä, että hän oli kertojan mukaan lakimies ja jossakin opetusalan organisaatiossa töissä. Tämän lakimiehen mukaan opettaja ei saisi mennä ollenkaan Facebookiin. Perusteena oli tapausesimerkki, jossa opettajien Facebook-profiilit oli viety johonkin pilkalliseen FB-sovellukseen laulamaan karaokea.

Tilaisuudessa toimme yhteisvoimin esiin muun muassa seuraavaa (vähän täydentelin vielä):

• Facebook-profiiliasetuksen voi säätää niin, että vain omat kaverit näkevät.
• Kaverien keskenkin voi olla vielä listoilla säätöä eli vaikka opettaja lisäisikin opiskelijan kaverikseen, hän voi näyttää vain esimerkiksi koulutapahtumiin liittyvät tiedot omalta seinältään.
• Facebook-ryhmissä ja sivuilla ei tarvitse olla kavereita keskenään eli jos oppilaitoksella on Facebook-sivu, ei siellä kekenkään tarvitse olla toinen toisensa kaveri ja näin oman profiilinsa voi pitää juuri niin näkymättömänä tai näkyvänä kuin itse haluaa.
• Jos annamme digitaalisen kuilun kasvaa, miten voimme aidosti tarjota mediakasvatusta nuorisolle? Jos opettaja ei tunne Facebookin maailmaa, miten hän voi sanoa siitä mitään muuta, kuin lehdistä luettua ja kuulopuheisiin perustuvaa?
• Jos lapset ja nuoret eivät pääse yhdessä aikuisten kanssa toimimaan eri ympäristöissä, myös nettiverkostoissa, ei synny luontevia ja luonnollisia kasvatustilanteita.

Huomautin myös, että kannattaa jokaisen harjoittaa myös omaa kriittistä medialukutaitoaan. Tällä hetkellä printtimedia elää kriisiaikaa. Intekaktiivinen media ja kaveriverkostojen tuottama ja suodattama uutisvirta syrjäyttää paperilehtiä. Suurella uutisoitiin äsken, että lehtien tilausluvut ovat yhä korkealla. Mutta oletteko nähneet paperilehdissä hehkutettavan vaikkapa sitä, että internetmainonta jatkoi jyrkkää kasvuaan jo monetta vuotta, elokuvamainonnan kanssa ainut mainonnan sektori, jolla on kasvua. Ja paperilehtien pääasiallinen tuottohan syntyy mainonnasta. Paperilehdissä (ja niiden verkkosivuilla) näkee taajaan uutisia, joissa sosiaalinen media on mörkö, joka vie työpaikat, parisuhteet ja mielenterveyden.

Mietin asiaa aamulenkillä. Jatkoin ajatusta siitä, miten Porissa kommentoin, että aina uusi media on nähty uhkana. Jo Sokrates aikoinaan oli sitä mieltä, että kirjoittaminen pilaa ajattelutaidot. Käytin Porissa puukko-vertausta. Jos nyt keksittäisiin puukko (saati tulitikut), sekin kiellettäisiin, koska ihmiset tappavat ja vahingoittavat toisiin puukolla tai vähintään vuolevat sormeensa.

Kiellot yleensä tekevät hedelmästä houkuttelevamman (näin jo Aatamin ajoista asti). On työpaikkoja, joissa Facebook on kielletty ajan tuhlauksen vuoksi. Joissakin työpaikoissa pelätään informaation vuotamista ja yrityksen mainetta. Facebookin tai muun sosiaalisen median volyymi ja saatavilla säilyvyys tekevät siitä tehokkaan niin hyvässä kuin pahassa. Mutta eihän väline sinänsä ole kumpaakaan. Kyse ei ole siis siitä, että on hyi-hyi-hyi paha Facebook, vaan että on ihmisiä, jotka puukottavat kilpakosijan, sytyttävät sahan palamaan tai...

Ja aiheesta lisäkeskustelua omalla Facebook-seinälläni, joka näkyy vain eräille...Suosittelen myös lämpimästi kaikille opetusalan ihmisille Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Facebook-ryhmää. Sieltä saa jatkuvasti keskeistä informaatiota omalta alalta (paremmin kuin mistään sanomalehdestä, anteeksi vaan, enkä itse siis kuulu mitenkään Facebook-faneihin enkä pidä kyseisen puljun toimintapolitiikasta sisältöjen suhteen).

Kauppalehti.fi 9.4.2010 (Päivi Mykkänen)