"RSS Really Simple Syndication, Rich Site Syndication, RDF Site Summary, eli uutissyötteen tekninen nimi. Löytyy OPML eli Outline Processor Markup Language, XML-dokumenttimuoto."
Lausepari on lainaus Janne Viljamaan kirjoittamasta kirja-arviosta, joka on julkaistu Opettaja-lehdessä 8.4.2011 sivulla 44. Kirja-arviossa käsitellään kahta sosiaalisen median opetuskäytön teosta: Eija Kallialan ja Tarmo Toikkasen 2009 julkaistua Sosiaalinen media opetuksessa -kirjaa sekä Ihanainen, P. & Kalli, P. & Kiviniemi, K. (toim.) 2010. Sosiaalinen media ja verkostoituminen -kirjaa. Arviossa todetaan termiviidakon lukemisen jäljiltä, että "humanisti alkaa olla jo aika pingback."
Muistan, miten kasvatusfilosofian kurssin lopputenttiin lukeminen ei onnistunut kotona. Oli pakko mennä kirjastoon hyvien sanakirjojen äärelle. Tenttikirja oli suomeksi kirjoitettu. Kyse oli 2400 vuotta vanhasta oppiaineesta.
Jos kylmiltään selailee kemian, fysiikan tai matematiikan kirjaa, mitäpä tolkkua siitäkään saa. Ihmiset käyttävät vuosia aikaa vieraiden kielten opiskeluun.
On mielenkiintoista, miten akateemisesti koulutetut ihmiset kokevat tieto- ja viestintätekniikan kielenkäytön suurena esteenä. Kallialan ja Toikkasen kirjan yksi erityisansio on juuri siinä, että sen kanssa keskeinen käsitteistö tulee tutuksi.
Kun itse aikoinaan omatoimisesti otin selvää sosiaalisesta mediasta, ensinnä blogeista, kahlasin läpi Wikipediaa ja joukon muita lähteitä, tilasin pari kirjaa Amatzonin kautta Yhdysvalloista. Tämän blogin ensimmäisistä merkinnöistä (15.4.2006) löytyy pieni blogisanasto.
Sanastokeskuksen termitalkoilla selviteltiin käsitteitä ja suomennettiin niitä. Silti elämä on elävää ja aina syntyy uusia ilmaisuja. Välillä suomennos löytyy helposti, välillä luodaan uudissanoja ja välillä hyväksytään lainasanoja. Jos kieltä yksinkertaistetaan liikaa, ilmiökin häviää. Mainio ajankohtaisiin nettiajan kielellisiin ilmiöihin tarttuva verkkosivusto on Kielipoliisin Sana viikonvaihteelsi.
Jos ihminen oppii derivoimaan ja päärmäämään, niin kyllä syötteen tilaaminen lukijaankin onnistuu. Jos ei näe vaivaa, jää ulkopuolelle. Oppiminen on aina vaivannäköä vaativaa. Kyse ei ole mahdottomasta asiasta.
Kannattaa muuten tutustua mainitun kirja-arvioinnin herättämään keskusteluun Sometu-verkoston Ningissä (kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen ja ryhmään liittymisen) ja Tarmo Toikkasen blogimerkinnässä.
5 kommenttia:
Itse tykkään tietotekniikasta ja sen terminologiasta, mutta moni työkaverini pelkää molempia. Tässä lienee se avain miksi tietotekniikan kieli koetaan vaikeaksi - ei ole kokemusmaailmaa johon sen yhdistäisi ja irralliset käsitteet, vaikka kuinka selitettäisiin, eivät merkitse mitään. Ne koettava, käytettävä, jotta jäisivät mieleen. Ja käyttäminen vaatii uskallusta, jota näillä ei oikein tunnu olevan.
Viimeisessä Opettajalehdessä oli Marsa Luukkosen kolumni http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_15/158104.htm jossa todetaan, että äidinkielen termistökin on hukassa, vaikka se pitäisi olla kaikille koulusta tuttu asia.
Termistöt ovat vaikeita. Olen usein miettinyt, että matematiikan suomennettu termistö alkaa kuulostaa hyvin vanhahtavalta ja saattaa erityisesti nuorille olla vaikeaa. Wikipedia olisi hyvä apu kaikenlaisten termien selityksiin, kun sitä vain osattaisiin ja uskallettaisiin käyttää!
Hyviä ajatuksia, terminologian kanssa on elettävä ja tultava toimeen, ne on oltava kohdallaan. On asioita, jotka pitää olla käsitteinä. On taas oltava myös asioiden konkretisoimista, jota Anne Ronkaan kanssa olen tehnyt hyvällä menestyksellä kevään mittaan.
Peilaan ajatusta someviidakosta sähköön tai tuleen, yliluonnollinen ja näkymätön on aina aiheuttanut tietynoloista pelkoa ja vieroksumista, myös uteliaisuutta. Näin pitää ollakin, ja hedelmällinen yhteistyö muodostaa sitten hyvää konkretiaa. Hannuk.
Elämä on elävää ja uusia ilmaisuja syntyy, esim. parastelu (varastetaan, parannellaan ja palautetaan) ja viereskely (kaksi pienryhmää työskentelee intensiivisesti samassa fyysisessä tilassa) ITK:n workshopeissa. Kieli elää ja lainasanoja hyväksytään, kuten ITK:n keynote-puhuja Lari Kotilainen totesi miettiessään, ovathan "öbaut" ja "sii juu piipl" suomea.
Termistöt ovat todella haastavia. Olen viettänyt aikaa tekemällä yhtiömme tilinpäätöstä ja päätin paneutua verottajan termistöön. Aikaa kului ja kului, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että termistö vähitellen alkaa avautua. Onko tietotekniikan kanssa sama juttu, pitää hetkeksi ottaa aikaa, että saa asian haltuun. Sekö tässä on pelottavaa? Ja kyllä Eijan ja Tarmon kirjakin vaatii aikaa, siinä oli paljon asiaa. ja vielä enemmän otti aikaa, että sovelsi asioita omaan työhön, koska niin oppijat kuin yhteistyökumppanitkin vaativat aikaa uusien asioiden oppimiseen. Oppiminen on välillä tuskaistakin, varsinkin kun joudumme turvallisen piirin ulkopuolelle. Ja aina, kun turvaliselta lähivyöhykkeeltä joutua tuntemattoman rajalle, pintaan nousee ärtymys. Mutta ärtymys saattaa olla myös motiivi uuden oppimiselle.
Lähetä kommentti