Ollaan ihmisiksi!

Opetusteknologian histoori

Kommentoi paremmaksi! Luonnos:

1. Sähkö sähkölampuissa

Liitutaulu
Pahviset kuvataulut / opetustaulut
Telluurio
Laskutikku

2. Valoa, heijastusta ja esittämistä

Kouluradio
Koulu-TV
Raina
Diakuva
Episkooppi
Piirtoheitin
Elokuva
Kaitafilmi
Video
Valkotaulu
Fläppitaulu

3. Mikrosirujen aikakausi

Taskulaskin
Tietokone
Siirtoheitin
Dataprojektori (videoprojektori, tykki)
Dokumenttikamera
Älynäyttö
Interaktiivinen valkotaulu
(tuotemerkit SmartBoard ja eBeam)

4. Oppimisympäristö

Luokka oppimisympäristönä
Sosiaalinen ja psyykkinen oppimisympäristö
Koulu osana ympäröivää yhteiskuntaa
Verkko-oppimisympäristö
Virtuaaliset ja synteettiset oppimisympäristöt
Ubiikki oppimisympäristö
Metaverse
Mobiili ja henkilökohtainen oppimisympäristö

Some – ekakertoja ja kuherruskuukausia

Pieni Twitter-viesti palautti mieleeni muistikuvien ketjun. Janne oli löytänyt Twitter-sovelluksen FirstFollower, jonka avulla voi noukkia esiin ensimmäisen Twitter-seuraajansa. Piti kurkkaista, vaikka olisihan tuo pitänyt muistaa, että omalla kohdallani @tuomotu.

Loin oman Twitter-tilini jo aikoja sitten, mutta pitkään kontakteja ei ollut montaa. Siihen aikaan Twitterin sai vielä Suomessakin synkattua puhelimeen niin, että viestit tulivat tekstiviesteinä ja viestejä saattoi myös lähettää tekstareina. Se oli sitä Twitterin lapsuutta.

Tuomosta muistui mieleen kesä 2006, kun valmistauduin EU:n eLearning-konferenssiin, joka pidettiin Dipolissa. Tapahtuman sosiaalisena verkkoympäristönä (vaikka silloin puhuttiinkin vasta ilmiöstä web2.0) oli Frappr Map. Hitusen harhaillen onnistuin luomaan oman profiilin ja lisäämään naamani kartalle. Muistan, mikä ylläri oli, kun joku toinen suomalainen (=Tuomo) oli yhtä aikaa linjoilla ja heitti kysymyksen chattiin. Wau. Konferenssi alkoi saman tien kotona kesähelteessä, viileän olohuoneen näyttöpäätteellä.

Virtuaaliopetuksen päivillä tänä syksynä pääsin opastamaan vieruskaveria ensivisiitille Twitteriin (TÄH 140 merkkiä, mitä sillä voi sanoa hä) ja Etherpadiin (wau, jänskää). Muistin ensi-innostukseni Jaikuun luettuani Kari A. Hintikan kolumnin MikroBitistä. Muistin jännityksen kipinöinnin sormenpäissä, kun käsikirjoitin Verkko-oppimisen taitoja Opit-ympäristöön ja löysin blogit. Haa, tähän onkin hyvä sulkea muisteluitten helminauha, sillä vastaan tuli sama Janne ja muinainen, nyt jo bittihautaan vajonnut Lokari-blogi.

Some, sosiaalinen media, tarjoaa jatkuvia ensikokemuksia ja kuherruskuukausia. Joskus aiemminkin on tullut pohdiskeltua kellonpurkajan asennetta. Muistelin, kuinka seurasin sivusta pikkuveljen tutkimusretkeä vanhempien häälahjakellon uumeniin, ihan omin nokin ruumiinavaus isoisän taskunauriille. Huumaavaa ja kiehtovaa, miten pikkiriikkiset osat sinkoilevat ja miten juttu oikein toimii. Saako kokoon ja kuntoon oman kosketuksen jäljiltä?

Some aiheuttaa tuskaa ja ahdistusta toisille. On ihmisiä, jotka rakastavat järjestystä ja selkeyttä. Pieniä riskejä. Ja sitten on toisia, joita inspiroi se, mitä vielä ei ole ja kaikki, mitä voi tutkien rakennella tai vähintään purkaa. Jos kaikki lähtisivät innoissaan etsimään pohjoisvapaa ilman ymmärrystä, mikä on etsinnän kohteena, ihmiskunta olisi tuhon oma. Ja ellei kukaan tekisi sitä, tuho olisi yhtälailla varma.

Eräs retkikunta on jo... eikun taas liikkeellä: Innovaatiojuna 13.1.2010.

"Missäs sit on ne olohuonesakset?"

Välillä pitää ihmetellä oikein urakalla, missä vaiheessa me ihmiset kadotamme luontaisen oppimistaidokkuutemme. Meillähän on ilman opettamista täysi viisaus siihen, miten juttuja opitaan tehokkaasti. Päivän kun viettää kolmivuotiaan kanssa, oikein kuulee, miten synaptiset kytkennät syntyvät surisemalla ja tuoreita kytkentöjä hyötykäytetään.

Täkäläinen 3v-viihdytysyksikkö kysyy solkenaan miksi-kysymyksiä. Harva lause päättyy muuhun kuin kysymysmerkkiin. Ja analogioita pikkupää johtaa lennossa. "Mitkä sakset nää on?" "Ne on miun keittiösakset." "Missäs sit on ne olohuonesakset?"

"Mummo, miks siulla on esiliina päällä?" "Ettei miun hame likaantuis keittiöhommissa." "Miulla on tää pitkähihanen, ettei T-paita likaantuis."

Kielellinen säveltapailu toimii nokkelasti. Kaulinta käytettiin aiemmin, löytyi pikkukaulin, mutta työvälineen nimi oli sen verran outo, että muistijälki oli vielä hatara. Arvaus oli kuitenkin looginen: leivoin.

Kolmivuotias osaa skaalata asioita hämmästyttävän tarkasti, johtaa uusia asioita tutuista, luo geneerisiä toimintoja ja ilmaisuja, toistaa asioita, jäljittelee, mallintaa... pysähdyin kuuntelemaan, miten oivaltavia kysymyksiä kolmivuotias esitti tädilleen, joka hoiteli Facebook FarmVille-tiluksiaan. Käytettävyys- ja konseptointisuunnittelijan topten kysymyslista tuli napakasti kuin akateemiselta ammattilaiselta.

Opetan psykologiaa lukiossa enkä ole edelleenkään lakannut innostumasta ihmisaivoista. Yksinäisistä aivoista ei ole juuri minnekään. Me ihmiset olemme monissa asioissa alikehittyneitä. Suurin heikkoutemme on kuintenkin suurin voimamme. Jotta meistä tulisi ihmisiä ja jotta saisimme aivokapasiteettimme parhaaseen mahdolliseen toimintakuntoon, tarvitsemme toinen toisiamme.

Kirjoittelen kaakkoismurrepakinoita ja tässä äskettäin mietiskelin leikkimisen merkitystä, sitä, miten lapsesta tulee leikkitaidoton. Pakinassa muistelin ystäväni kouluavustajakokemusta seitsenvuotiaasta, joka ei tunnistanut värejä eikä osannut leikkiä. Kyse ei ollut vammaisesta lapsesta vaan normaalista pikkuisesta, jolta oli kuihdutettu into ja ilo oppia. Kukaan ei ollut vastannut miljooniin kysymyksiin.

En saa silmistäni viimeviikkoista lehtiotsikkoa Kotkasta, parikymppinen isoveli tappoi 18-vuotiaan pikkuveljensä. Kännissä riitaa. En voi unohtaa, miten Kotkassa mustasukkaisuusdraama johti siihen, että nuorukainen surmasi toisen Isossa puistossa leipäveitsellä kaveripiirin nähden. Miten veli tappoi Kotkanssa molemmat siskonsa, kaikki alle 20-vuotiaita. Mitä tapahtuu matkalla kolmivuotiaan innosta ja ilosta kohti aikuista elämää? Missä ovat valeportaan, missä ansa, missä viertotie?

Meillä ihmisillä on mahdollisuus oppia joustamaan ja sietämään. Siihen antaa siipiä mielikuvitus. Jos leikki-iässä matkalaukku ei muutu autoksi, jos palikka ei kykene esittämään silitysrautaa, jos pehmolelu ei kykene ikävöimään ja ilahtumaan jälleentapaamisesta, ei ihme, ettei nuoruusvuosina ole jäljellä muuta kuin B-luokan jenkkileffojen ratkaisumalleja.

Avaimet ovat meissä ihmisissä, siinä, että teemme yhdessä, olemme yhdessä, huolehdimme toisistamme, olemme me.

Google Readerin jaetut syötteet blogiin

Kirlah kysyi viime viikolla, millä keinoin olen laittanut tämän blogin kupeeseen nuo jaetut otsikot syötteenlukijastani. Lupasin opastaa tarkemmin ja nyt vihdoin tämä opastus tulee.

Käytän siis Googlen syötteenlukijaa. Se kokoaa kaikki seuraamani verkkosivustot. Kansioin sivustot esimerkiksi erikseen opiskeluun, opetukseen ja kavereihin. Syötteenlukija näyttää lihavoituna ne osiot, jonne on tullut uusia viestejä. Jos on infoähkyn aika, deletoin vähemmän kiinnostavat suoralta kädeltä (ja luotan, että tuttavat nostavat oleellisia Friendfeediin, Qaikuun, Twitteriin tai lähettävät sähköpostilla, ja näin todella käy joka päivä). Otsikot on nopea selata, kun ei haali kaikkea mahdollista seurattavaksi, ronkeli kannattaa olla.

Kun vastaan tulee hyvä juttu, jaan sen klikkaamalla jakamispainiketta. Jaetuista syötteistä muodostuu oma blogityyppinen viestivirta ja saman saa myös upotettavana koodina liitettäväksi vaikkapa tänne blogin kupeeseen.

 

Vihdoin Google Chrome Macille ja Linuxille

Tämä bloggaus tulee nyt tuoreesta Chrome-selaimesta. Viime viikolla julkaistu beta. Testataan, alkaako miellyttää. On saanut kehuja mm. siitä, ettei kaatuile, jokainen sivu on oma prosessinsa. Kaatuilu ei ole kyllä vaivannut Firefoxiakaan ja muutenkin ohjelman tai palvelun kaatuminen tuntuu Macillä olevan kovin harvinaista. Chromen Mac-versioon ei vielä saa lisäosia, joten täyskäyttö ei ehkä vielä päädy tähän. Kaipaan muutamia laajennuspalikoita jokapäiväiseen käyttöön. IT-viikon juttu aiheesta.

Kuinka tehdään julkinen Google Wave

Tarmo Toikkanen avasi äskettäin Google Wavessa palautekeskustelun Tietotekniikan sanastokeskuksen Web 2.0 termitalkoiden tuotoksista. Aalto on julkinen. Tiedustelin Tarmolta, kuinka sellaisen julkisen saa aikaiseksi. Menetelmä on aika jännä. Eli pitää lisätä Public-niminen profiili omien ystävien joukkoon ja sitä kautta julkiseksi haluamansa aallon jäseneksi.

Facebook-ryhmä tai -fanisivut

Kysyttiin lisätietoja Facebook-ryhmän perustamiseen. Koska olen aika huono asiantuntija, etsin nopsaan joitakin sopivia vinkkejä, joilla eteenpäin. Tietääköhän joku lisää aiheesta? Näin vastasin:

Facebookissa on hyvin paljon asiallisia ryhmiä ja fanisivuja. Tuo nimitys fanisivu on vähän harhaanjohtava, ryhmäsivuun verrattuna fanisivu saattaa olla toimivampi vaihtoehto, näitä on vertailtu Gemilo-blogissa http://www.gemilo.com/yritysblogi/facebookin-ryhmat-ja-fanisivut-kumpi-on-kampi/

Tuija Aalto neuvoo Facebook-yksityisasetuksista http://tuhatsanaa.net/facebookin_yksityisyysasetukset_tiukalle_aloita_t%C3%A4st%C3%A4

Ohjehaku.fi: Facebookryhmien hallinta ja käyttäminen (englanninkielinen video)
http://ohjehaku.fi/tekniikka/ohjeet/facebook-ryhmien-hallinta-ja-kayttaminen

Olli Kopakkala-blogi: Ilmainen Facebook-markkinointi http://www.ollikopakkala.com/ilmainen-facebook-markkinointi/

EDIT: Techipedia: How To Create the Perfect Facebook Fan Page

YouTube opetuskäytössä

Sometun sivuilal on käyty keskustelua Laura Palmgrenin aloittamassa keskustelussa: Sosiaalisen median videoalustoista. Keskustelussa on tuotu esiin mm. monia kiinnostavia ruutukaappausvideoitten tekemiseen soveltuvia ohjelmia ja palveluita, videonjakopalveluita ja otettu kantaa siihen, miten YouTuben käyttäjäehdot pitäisi ymmärtää eli onko opetuskäyttö sallittua vai ei.

Videoitten saaminen kouluihin palomuurien ja sisällönsuodatusten läpi vaihtelee. Joka tapauksessa monissa oppiaineissa videoita kaivataan, olipa nyt sitten jakopalvelu mikä tahansa. YLE:n Opettaja.tv sekä Elävä arkisto tarjoavat monenlaista kelpoisaa. Mutta kyllähän tuo YouTube on aivan huippupaikka, vaikkakin siellä on myös paljon nykyisten tekijänoikeuslakien vastaista.

Olen nyt perustanut soittolistan sosiaalisen median lukiokurssille. Listan voi tilata, sille voi liittyä ja liittyjät voivat lisätä videoita (jos nyt kaikki säädöt menivät oikein). Nyt kun listalta saisi vielä luokiteltua jokaiseen kurssin osakokonaisuuteen omat videot, niin olisi kätevää. En jaksanut tutkia, että olisiko pitänyt silti luoda oma soittolista jokaista teemaa varten. Jos jollakin on enemmän kokemusta, niin kiva olisi kuulla. YouTubessa nimellä arongas.

EDIT: Opinsys-blogissa samasta aiheesta käyttöoikeusnäkökulmaa. Tekstissä mainitaan TeacherTube, jota en nyt tässä erikseen maininnut. TeacherTube on laajentanut jakamista myös valokuviin, audio- ja tekstidokumnetteihin.
EDIT: Asiaa käsitelty myös Vinkkiverkossa ja päädytty siihen, että ainakin YouTuben kannalta opetuskäyttö olisi kumminkin ookoo (ei kaupallista toimintaa).

Portfolio opintosuorituksena

Portfoliota käytetään usein on korkea-asteella kurssien suoritusmuotona. Monilla korkeakouluilla ja yliopistoilla on hyviä portfolio-ohjeita. Olin joskus koonnut linkkilistaa ja näyttivät olevan kaikki edelleen elossa.

Portfolio-opas Jyväskylän yliopistossa tutkitaan portfolion käyttämistä eri kouluasteilla. He ovat koonneet selkeät ohjeet, joista löytyy myös esimerkkejä digitaalisista portfolioista.
Mikä on portfolio? Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen opas.
Portfolio koulutyössä Katso lukio-kohtaa ja sovella taideaineitten portfoliota reaaliaineeseen.
Portfolio koulutyössä 2 Liisa Piirosen ohjeet OPH:n sivuilla.
Portfolio-ohje ammattikorkeakoululaisille Selkeä perusjäsennys siitä, miten portfolio tehdään.
TieVie-asiantuntijakoulutuksen portfolio-ohje Hyvä kuvaus kaksivaiheisesta portfolion koostamisesta. Suunnattu yliopiston täydennyskoulutukseen.
Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä Anneli Niikko Joensuun opettajankoulutuslaitokselta opastaa. Teksti suunnattu yliopisto-opiskelijoille.
Helsingin yliopisto: Praktikumikäsikirjan porfolio-ohje Ohjeet on tarkoitettu opetushajoittelijoille yliopistotasolla. Kirjoittajat Erja Syrjäläinen, Riitta Jyrhämä ja Liisa Haverinen. Verkkoversio: Eeva Mussaari.

Olen usein antanut mahdollisuuden tehdä kurssi portfoliotyöskentelyllä ja enimmäkseen tuotokset ovat olleet todella hyviä. Portfolio ei ole rakenteeltaan ja tekotavaltaan niin raskas, kuin tutkielma. Siinä saa myös laajemman kuvan käsiteltävästä asiasta. Esimerkiksi filosofian kurssin portfolio-ohje ja kysymysvalikoima... ai niin, kääk, eräs opiskelija toivoi lisää vaihtoehtoja. Vanhoja portfoliopaketteja: psykologian persoona ja mielenterveys (PS5) kurssin, mediapsykologian (askeleet 1-6), sosiaalipsykologian, ET1:n ja maailmanuskontojen UE4-kurssilta.

Kesällä löysin hyvältä näyttävän kirja John Zubizarreta: The Learning Portfolio – Reflective Practice for Improving Students Learning, johon en ole vielä ennättänyt syventyä, mutta silmäillen kyllä noukkinut virikkeitä. Kirjasta löytyy osia Googlen digikirjastosta.

Tekijänoikeus opetuksessa: rautalankaa

Tässäpä nyt oikein yksinkertaistettuna perusasioita. Montakohan virhettä tuli? Jotkut kohdat ovat tulkintakysymyksiä. Neuvoista kiitollinen korjaa heti, jos ihan poskellaan.

Harhalaukaus: moitin turhaan Kotkan nettisulkulistoja

Kun lapselta otetaan hetkeksi lelut pois, syntyy ikävää älämölöä. Taustatyöt pitää tehdä kunnolla. Eilen valittamani sosiaalisten verkkopalveluitten yhtäkkinen sulkeminen johtui tietoturvapäivityksestä, johon selvityksen mukaan tietokoneverkko reagoi eri tavoin. Pyytämäni sivut lasketaan jälleen läpi.

Pyydän anteeksi kaikilta niiltä, jotka saivat ylenmääräistä vaivaa asian vuoksi, turhan päiten.

Asiasta tulee YLE Kymenlaakson Radion alueuutisissa TV-lähetys, joka keskittyy yleisempään ja positiivisempaan puoleen eli avoimen netin ja sosiaalisen median tarjoamiin mahdollisuuksiin ja niiden hyödyntämiseen opetustoimessa.

Yhteiset käytänteet ja pelisäännöt olisi ehkä syytä päivittää. Jokainen osapuoli toimii sovitulla tavalla, mutta toimintaympäristö on muuttunut.

Kotkan oppilasverkossa sosiaaliset verkostot kielletty – paitsi Facebook

 EDIT: Tilanne ohi, syynä tietoturvapäivitys.

Oli eilen tullut tiedote Intraan ja siinä sitten ihmettelin luokassa, kun ei kurssien verkkosivuja saa näkyville. Otin ne kännykälläni auki, olisin näyttänyt dokumenttikameralla kännykästä, mutta dataprojektori oli rikki. Liitu ja leuka pelasti, mutta en tiedä, olisiko sitäkin sisältöä pitänyt vähän suodattaa.

Kuva tilanteesta (klikkaa kuvaa, näet suurempana):

Ja näin selkeästi asiasta tiedotettiin, perusteita ei kai tarvita, eikä mitään listaa sallituista ja kielletyistä saati tietoa siitä, missä päätös ja valinta on tehty:

Qaikussa aiheesta sukeutui pieni keskustelu (Qaikuun pääsi koululta, Twitteriin ei).

Ja sitten tuli kirjoitettua pieni pohdintaa, jos jotain tiedotusvälinettä vaikka kiinnostaisi:

Hei,

ajattelin, että saattaisi kiinnostaa siellä tiedotusvälineistönkin puolella tämä asia, kun tässä viime päivinä on muutenkin kohistu kovasti Suomen tietoyhteiskuntakehityksen jäämisestä muiden maiden jalkoihin.

Kotkan ATK-keskus ei enää päästä koulujen oppilasverkosta sivuille, jotka on listattu johonkin "Social Network" -listaukseen. Asiasta on eilen ollut Intrassa lyhyt tiedote (liitteenä), jossa ei kerrottu perusteita, ei sitä, miksi näin tehdään eikä sitä, missä päätös on tehty.

Suljettuja ovat mm.

Wikispaces (jota voi käyttää tähän tapaan koulussa http://psyka5.wikispaces.com/, maailmalla jo reippaasti yli 100 000 Wikispaces-wikiä, esimerkiksi Karhulan ja Hämeenlinnan lukioitten yrittäjyyskasvatuksen hankeyhteistyötä toteutetaan Wikispaces-wikin avulla ja samalla säästetään mm. kokouskustannuksissa ja ajassa)

Twitter (joka tuli tunnetuksi esimerkiksi Barak Obaman vaalikamppanjassa ja jota esimerkiksi opetusministeri Henna Virkkunen ja kansanedustaja Jyrki J. Kasvi käyttävät säännöllisesti, ja joka on ahkerassa käytössä esimerkiksi Yleisradiolla, Kotkan aikuslukiolla Twitter välittää tiedotteita opiskelijoitten Verkkopenaaliin http://www.peda.net/veraja/kotka/aikuislukio/opiskelu mm. automaattisesti Google-kalenterista http://twitter.com/kotkanaiklukio)

Ning (jossa on toteutettu ansiokkaasti niin kuvataiteen http://ku3mediakuvis.ning.com/ ja äidinkielen http://sanaonteko.ning.com/ kuin filosofian http://filosofia1.ning.com/ kurssien vuorovaikutuksellisia tehtäviä.

Suljettuja ovat myös Live@Edu, jota tuotiin Suomeen mediakohinan saattamana Microsoftin lahjana Suomen koululaitokselle Matti Vanhasen USA_n vierailulta, samoin työelämän verkottumispalvelu LinkedIn, kirjan ystävien Library Thing, joka on käännetty suomeksi ja integroitu Helmet -tietokantaan ja sopii vallan hyvin kirjallisuuskasvatukseen. Kiellettyihin kuului myös Diigo, joka on tutkivaan oppimiseen ja netin sisältöjen kriittiseen arviointiin sopiva keskustelu- ja sosiaalisten kirjanmerkkien jakamisen palvelu.

Enempää en ehtinyt iltaopetuksen ohessa testailemaan. Kummastusta herätti se, että esimerkiksi opetuskäytössä melko toisarvoinen Facebook oli sallittujen joukossa.

YouTube on ollut kielletty jo aikoja. Sitä käytetään esimerkiksi yliopisto-opetukseen Tampereella ja maailmalla se on erittäin suosittu kouluopetuksen apuväline.

Opiskelen Tampereen yliopistossa hypermedian maisteriohjelmassa, tutkimuskohteenani on sosiaalinen media ja oppiminen. Toissaviikolla olin kuuntelemassa Virtuaalikorkeakoulupäivillä Henna Virkkusta, opetusministeriä, ja viime viikolla virtuaaliopetuksen päivillä Timo Lankista, Opetushallituksen pääjohtajaa. Molemmat kantoivat suurta huolta Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja siitä, miten koulujen mediakasvatus hoidetaan. Molemmat nostivat esiin sosiaalisen median opetuskäytön mahdollisuudet.

Olen juuri laatimassa sosiaalisen median lukiokurssia, joka alkaa ensi maanantaina Turussa, seuraavalla viikolla Hämeenlinnassa ja kevääksi oli toivottu Kotkaan. Kotkassa sitä ei voi toteuttaa, mikäli sosiaalisen median keskeiset opetuskäytön ilmaiset verkkopalvelut on suljettu. En osaa kuvitella, että Kotkan ATK-keskus ryhtyisi asentamaan kaupungin palvelimelle vastaavia Open Source - tai lisenssimaksullisia verkkopalveluita, joita on kyllä olemassa. Ne vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja luormittavat kaupungin palvelimia.

Sosiaalisen median lukiokurssin opetussuunnitelma
http://somenlukiokurssi.wikispaces.com/Kurssin+sisalto