"Suomen koulutus ja opetus on huippuluokkaa. Tämä on todettu useissa kansainvälisissä arvioinneissa (mm. oecd 2003 ja 2006). Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osalta tilanne ei ole aivan näin valoisa. Suomessa on investoitu voimakkaasti laitteisiin ja verkko- yhteyksiin, mutta pedagogiikka ja koulun toimintakulttuuri ei ole juurikaan muuttunut. Uusia teknologian tukemia pedagogisia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty siinä määrin kuin olisi ollut mahdollista."
Tuoreessa Tiede-lehdessä (11/2010) PISA-jutussa haastateltu professori Jouni Välijärvi kertoo, ettei Suomi osallistunut uusimmassa mittauksessa kokeilussa olleeseen ja jatkossa vakiintuvaan sähköisten tekstien lukutaito-osioon. Seuraavalla kierroksella tähänkin osioon on otettava osaa: "Välijärvi epäilee, etteivät sen tulokset tule olemaan suomalaisille mairittelevia. Sähköinen lukutaito edellyttää perinteistä monipuolisempaa taitoa etsiä, arvioida ja yhdistellä muodoltaan vaihtelevaa tietoa eri lähteistä. Toisin kuin moni meistä luulee, Suomi ei ole enää mikään tietotekniikan ihmemaa. Tietokoneympäristön opiskelu on kouluissamme valitettavasti jäänyt lapsenkenkiin."
Haastattelusta jää vähän sellainen maku, että kyse olisi itsetarkoituksesta, mutta tämä näkymä syntyy varmaan siitä, että toimituksellisesti asioita kärjistetään ja kompleksisuutta ei aukeaman jutussa juuri pääse käsittelemään (kaipaa välillä vanhaa kunnon Tiede-lehteä, jossa oli piiiitkiä kunnon juttuja).
OKM:n julkaisun mukaan: "Tulevaisuudessa oppijoilta edellytetään jatkuvaa muutoskykyä, monialaista ammattitaitoa, vastuuta omasta työstä, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoa sekä itsetuntemusta. Yhteisölliset taidot korostuvat yksilöllisten ominaisuuksien rinnalla."
Tiedon siirtäminen ja tiedon hankkiminen ei riitä. Muuttuvan ja monimutkaisen maailman keskellä meillä on uskomattomia mahdollisuuksia joukkoälyn, kollektiivisen älyn, hajautetun kognition ja oppivien verkostojen puolella. Toimintamalli on kuitenkin tässä sosiaalisen tietämistaitamisen maailmassa sellainen, joka on perinteiseksi kokemassamme koulumaailmassa (joka sekin on vain lyhyen historian siipale) kiellettyä toimintaa. Epävirallisesti kaveria on jeesattu, asioita on ratkottu yhteisvoimin, mutta virallisesti on pitänyt esittää yksilön osaamista. Totta on, että oppijalle ei voi antaa todistusta ilman yksilöllisen osaamisen arviointi, mutta tässäpä sitä onkin iso haaste arvioinnin kehittämiselle.
OKM:n paperissa tiivistetään haasteita koulumaailman eri toimijoille, oppijalle ja opettajalle haasteina esitetään:
"Haaste opiskelijoille: Hyödynnän tieto- ja viestintätekniikkaa luovasti kaikessa opiskelua edistävässä toiminnassa. Haaste opettajille: Hyödynnän tieto- ja viestintätekniikkaa aktiivisesti opetuksessani. Osallistun tarjolla olevaan koulutukseen ja pidän siten yllä omaa ammattitaitoani myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä."
Kysyin Twitterissä tuttavaverkostolta: Millaisia taitoja koulussa pitäisi oppia? Vastaajat ovat samoilla linjoilla OKM:n ja tutkijoiden kanssa.
@mervijan: Koulussa pitäisi oppia vastaamaan kysymykseen mitä teen kun en tiedä mitä teen -> ei vastausten opettelua vaan etsimistä, kysymistä
@aleksisdigi: Oppimisen tavoitteet on aivan liian tärkeä asia jätettäväksi vain ”asiantuntijoiden” päätettäväksi. Growdforcing nyt!
@Hilppo: yhdessä ajattelutaitoja nyt ainakin ks. http://thinkingtogether.educ.cam.ac.uk/
@jmanninen: Ajattelu, keskustelu. Itsensä tuntemista ja hyväksymistä. Ilmaisua jollain luovalla tavalla.
@AMT0404 Taitoja tulla kuulluksi ja tunne siitä, että itse tulee kuulluksi ja että omalla toiminnallaan voi rakentavasti vaikuttaa asioihin
@timorainio Koulussa pitäisi oppia uteliaaksi uusille asioille ja tiedolle - ei numeroiden tai opintopisteiden takia vaan itseisarvoisesti
@jmanninen vastauksena @timorainiolle Uuden oppiminen on innostavaa. Flow:n saavuttaminen innostaa olemaan utelias.
Johon itse vastasin: välillä uuden oppiminen myös ahdistaa, laittaa vanhan tutun pakan sekaisin, sitäkin pitäisi oppia sietämään.
EDIT: keskustelu jatkuu:
@timorainio vastasi @jmanninen Vaatii myös nuorelta itsetuntoa keskittyä oppimiseen jo osaamansa sijaan - kun koulukin usein hakee osaajia ei oppijoita
@jmanninen vastasi @timorainio Koulun pitää tukea yhdessä oppimisen ja tekemisen kulttuuria. On hienoa oivaltaa yhdessä oppilaiden kanssa.
@Pekka Puhakka Toisten kunnioittamista ja kuuntelemista, yhdessä työskentelyä, vastuun ottoa.
Fanfaari näiden oivallisten ajatusten perään!!! Meillä on toivoa.
1 kommentti:
En ota kantaa siihen, mitä koulussa pitäisi opettaa, sillä oma huoleni on matikan opetus ja siinä jo kauan vallinnut yksilöllisyyden täydellinen puuttuminen.
Tiede-lehden artikkelissa mainittu tietokoneympäristön opiskelu on ollut kuitenkin lapsenkengissään ja nykytilanne on jopa vielä huonompi kun tietotekniikka poistettiin kokonaan lukion oppiainelistalta. Ehkä sinä et vain ole huomannut sitä, kun itse osaat ja käytät koko ajan.
Jotta sähköistä lukutaitoa voitaisiin kehittää, pitäisi sekä opettajilla että oppilailla olla tietokoneen käytön perustaidot hallinnassa ja niin ei valitettavasti useinkaan ole.
Alkujaan tietojenkäsittelyoppi oli yliopistoissa lähinnä matematiikan haara, ja useimmat tietotekniikan opettajat kouluissa ovatkin matemaattisten aineiden opettajia. Kurssisisällöt ovat olleet lähinnä ATK-ajokorttimoduleita, eli siis MS Office-ohjelmien käyttöä. Lisäksi opettaja matemaatikon ajattelutavallaan opettaa asiaa hyvinkin teknisesti ja tietokonelähtöisesti. Poikkeuksia tietenkin on, mutta pääasiassa meidän matemaatikkojen ajattelutapa eroaa oleellisesti muista tieteilijöistä.
Jos koulussa sitten on ollut mahdollista tarjota ylimääräisiä kursseja, niin on tarjottu ohjelmointia. Tätä pidän sikäli vääränä kehityksenä, että nykyään pääsee pitkälle jopa yliopiston IT-opinnoissa joutumatta koodaamaan.
Nykyisin virassa olevat opettajat ovat siis saaneet tietokoneen käyttökoulutusta hyvin vähän tai ei ollenkaan, ellei sitten ole vapaaehtoisesti osallistunut kursseille. Uuden välineen käyttöottoon liittyy siis uskomattoman suuri kynnys, varsinkin kun meillä ei yleensä ole totuttu siihen, että oppilaita voi käyttää apuna, kun opettajan taidot loppuvat.
Lisäksi tällä hetkellä lukiota käyvistä läheskään kaikki eivät ole vielä diginatiiveja. Jos kotona ei ole ollut tietokonetta, nuori on joutunut tyytymään siihen vähäiseen opetukseen mitä koululla on ollut tarjota.
Jonkinlainen pakollinen tietokoneen alkeiskäyttötaitojen opetus siis pitäisi saada sekä oppilaille että opettajille. Tietokone ja tekniikka ei ole itsetarkoitus, mutta niin kauan ei päästä asioissa eteenpäin, kun osa opettajista ja oppilaista ei halua koskea koko vehkeeseen. Vasta kun tietokoneeseen osaa suhtautua pelkkänä työvälineenä, pystyy sen kanssa esiintyviin tekniikan ongelmiinkin suhtautumaan oikealla asenteella. Autotkin lakkaavat joskus toimimasta, mutta ihmiset eivät silti siirry kokonaan jalankulkijoiksi. Tietokoneen takkuillessa kuitenkin monet luovuttavat.
Aikuislukiossa tilanne on tietysti vieläkin hankalampi kun oppilaat ovat keskimäärin paljon vanhempia kuin lukiolaiset.
No, tilanne on sentään minulle tuttu ennestään. Ennen keskityin matematiikkapelkojen poistamiseen, nyt yritän myös poistaa tietokonepelkoa.
Lähetä kommentti