Linkkiloota.fi

Linkkiloota.fi -palvelu tekee monesta linkistä tai pitkistä linkeistä lyhyen osoitteen, eli lootan. Muodostaa myös koodin, jonka voi upottaa web-sivulle.

Linkkiloota.fi

Blogged with the Flock Browser

Lupaava Grou.ps

Kiitos Romin vinkkauksen, löytyi uusi ryhmätyöskentelyyn ja verkottumiseen soveltuva verkkopalvelu grou.ps. Mainioita ominaisuuksia, selkeä ylläpito. Ei täydellinen tämäkään, mutta parempi kuin esimerkiksi Sixgroups ja Bebo ja nopealla tutustumisella aika tasaverto Ningin kanssa, joiltakin osin jopa parempi.

Ehdottoman hyvää se, että ympäristöön voi koota ryhmän jäsenten blogit. Mainio ominaisuus on myös sosiaalisten kirjanmerkkien kommentointimahdollisuus. Tällä keksii nopeasti paljon opetus/ohjaus/oppimissovelluksia. Vinkkipartioon pääsee koekäyttämään!

Kokeilutyöskentelyä

Kaunokirjallisuuden kokeiluprojektissa nuoret työstävät tehtävieään blogeissa. Julkaistuja merkintäjä on kertynyt nyt 93 (luku ei sisällä kommentteja). Työskentelyä voi katsella syötteidenjakosivun kautta. (Kurssin ohjausblogi.)

AT1 lukiokurssi - saa kopsata

Kun tuli tilaisuus, tehtiin uuteen kuosiin aikuislukion tietotekniikan kurssi. Ei pakollinen. Meillä on toista sata uutta suomalaista opettelemassa kielen lisäksi erinäisiä kansalaistaitoja. Tämä heille erityisesti, mutta muillekin. Eilen tiedotin sähköpostilla ja tänään Pekka L. marssi heti ilmoittautumaan. Pekka on senioriosastoa ja vakuutti painokkaasti, että ilman näitä taitoja ei selviä. Oli yrittänyt löytää jo aiemmin tallaista kurssia, mutta ei tärpännyt. Hän osaa kyllä käyttää konetta ja älykännykkää, mutta nämä tietoturvaan ja sosiaaliseen mediaan liittyvät asiat ovat vieraita. Ja päivälukiolaisten kanssa olen todennut saman. 

Tietokoneen peruskäyttö sekä verkkoviestinnän perusteet:
- koneen ohjelmat, tiedostojen tallentaminen ja avaaminen, tiedostojen kansiointi, tiedostojen kopioiminen ulkoiselle muistivälineelle
- internet, selain, selaimen asetukset, tiedon hakeminen internetistä, kriittisyys ja tekijänoikeudet verkkosisältöjen suhteen
- sähköposti, websähköposti (koulun jälkeen toimiva), opiskeluun ja työelämään liittyvät verkkoviestinnän taidot (mm. netiketti)
- sosiaalinen verkkomedia: chat, IP-puhelut, verkostoitumissivustot ja niiden hyötykäyttö
- tietoturvan perustaidot: tietokoneen päivittäminen, virukset, haittaohjelmat, huijausviestit ja -verkkosivut, verkkokalastelu ja näiltä suojautuminen sekä turvalliset salasanat ja niiden kanssa toimiminen
- tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitystyökalut: Microsoft Office-ohjelmat sekä Google Dokumentit
- opiskelua tukevat verkkosivut, oman koulun verkkosivut, julkishallinnon verkkosivut

Verkostoaktiivisuusesimerkki

Tänään tapahtui kerrassaan mainio malliesimerkiksi kelpaava aloitus. Joka eteni näin:

1. Tarmo Toikkanen avasi eilen 22.4.08 Sometu-verkoston Opetuskäyttö-ryhmässä keskustelun web-ope.fi
2. Keskustelun avauksessa huomioitiin, että OPE.FI-taitotasot koskettavat tieto- ja viestintätekniikan 1.0 teknistä ja yksisuuntaista käyttöä. 2.0 ja sosiaalinen media eivät kuulu joukkoon. Pitäisikö siis olla jotain taitotasoja tähän. Keskustelu käytiin tänään päivällä tovi ja hieman ennen puolta päivää Tarmo perusti Wikikirjastoon Ope.web-taitotasojen määrittelyä varten sivun. Jaikussakin asiaa vinkattiin.

Nopeaa, kevyttä toteutukseltaan, vaivatonta, verkostomaista, aikaansaavaa yhteistyötä. Mahtavaa. Ja mikä parasta, ilman palavereita, kokouksia, neukkareita ja seminaareja. Eikä kukaan matkustanut mihinkään eikä tapeltu siitä, maksaako kukaan lounaan vai pitääkö tyytyä voileipiin ja painettuneeseen kahviin.

Jos ei tuttu, niin varmaan aika tutustua: FotoFlexer

FotoFlexer has won CNET's Webware 100 competition! Se eräs voittojasakista itselleni vielä tuntemattomaksi jääneitä juttuja.

- - -
Heh, hauskaa ja tyypillistä web2.0-maailmassa. Olin kuitenkin käynyt tutustumassa. Käyttäjätunnus löytyi ja pätkittäinen muistikin palasi. Hyvä kuvaeditori, joo.

Samalla havainto siitä, että aika tärkeää hallita käyttäjätunnuksia jollakin menetelmällä. Itse pidän Excel-taulukkoa, josta otan varmuuskopioita jatkuvasti. Taulukko on suljettu salasanalla. Sielä tunnukset ovat palvelun nimen mukaan aakkostettuna. Säilytän myös vanhoja tunnuksia. Nyt on meneillään rivi 396. Eivätkä tunnukset aiheuta mitään tuskaa. Minulla on tietty muodostamismetodi tai siis useita metodeja. Turvallisuuden vuoksi en käytä samoja tunnuksia eri ympäristöissä. (Muutama vuosi sitten tein erään ryhmän pyynnöstä opastusvideon aiheesta, 4,24 min, sisältää ääntä).

ITK-tuliaiseni: Haave nimeltään EduEarth

ITK'08 takana. Mielessä siruja, joiden annoin järjestyö omaa tahtiaan. Yksi vastaus Sometuun Tulevaisuus-ryhmän perustaminen. Sinne vain mukaan! Sometuun voi liittyä ihan vapaasti. (Sometu = Sosiaalinen media oppimisen tukena).

Havaintosirpaleita: Oppisisällöt, menetelmäopastukset, työvälineet, palvelut, pedagogiset ideat ynnä muu sellainen on verkossa hajallaan. Hyviä juttuja on, mutta niiden löytäminen ja haltuun ottaminen vaativat työtä tai hyvät verkostot.

Toinen havainto: Verkostot ohittavat erilaiset viralliset informaatiokanavat. Ne, jotka löytävät verkostoihin, arastelevat niissä ääneen toimimista (Sometun ITK-epäkonferenssissa puhuttiin aiheesta). Verkostojen seuraaminen on jo iso juttu ja niissä näkyviin ihmisiin otetaan aiempaa helpommin kontaktia. Verkostot eivät vielä olleet suuresti esillä ITK-päivillä. Soisin, että kohta olisivat, jotain tyyliin rajoja ylittävät verkostot oppimisen organisoinnissa. Verkostoista voi tulla uusi mantra ja jonkinlainen hypekin.

Liity sinäkin siis Sometuun, jos hyvin käy, olet mukana uudentyyppisessä tavassa organisoida sitä, mitä nyt organisoidaan hankkeilla. Projektien sijaan verkostoprojekteja. Näitä on jo. Toivon, että lisääntyvät. Ei niin, että hankkeet verkostoituvat keskenään vaan niin, että verkostot luovat hankeideoita (kuten Tutkimusparvi jo tekee), muotoilevat niistä sunnitelmia ja toteuttavat. On jopa asioita, joissa ei tarvita erillistä rahoitusta, mutta yleensä ainakin hieman sitäkin.

Ja sitten se EduEarth-haave, eli oppimismaailman käyttöliittymä, joka voisi olla kuin Google Earth, paitsi että olisi tietysti mielikuvitusmaisema (ja vielä personoitava sellainen). Sinne voisi geotägätä kaikenlaista kamaa. Maisemassa olisi muutamia peruskategorioita, jotka sijoittaisivat tiettyyn maastonkohtaan asiat automaattisesti semanttisen informaatio-ohjailun avulla.

Ajattelin (omasta kokemuksesta ja ihan teknisen takkuilun vuoksi), että Second Life on liian monimutkainen isoon käyttöön. Kolmiulotteisuutta tarvitaan ehdottomasti, että saadaan pieneen tilaan paljon juttuja. Jotenkin siis EduEarthissa tiedon visualisointia. Ja sitä, miten informaatiolähteiden oppisisältövirtoja voisi koota yhteen näkymään: kirjastot, museot ja arkistot ja tietenkin opetusmaailman sisöltävirrat.

Tärkeää olisi sisältöjen lisäksi saada mukaan toiminnallisuutta... pedagogisesti... että olisi paikka, josta sosiaaliseen mediaan verkottumaton opettaja tai opiskelija pääsee alkuun... joku Second Lifen harjoittelusaaren tapainen paikka, voisi olla myös avatar-oppaita auttamassa alkuun...

Kuvia verkosta verkkoon

Keräsin listaa verkon ilmaisista kuvavarastoista. Monissa pyydetään ilmoittamaan kuvalähde, linkittämään kuvapalvelun pääsivulle tai useimmiten Creative Commons -lisenssin mukaan käyttämään kuvaa vastaavalla lisenssillä lähde mainiten.

Koneitten kanssa seurustelua?

Tämä on oma näkemykseni ja kokemukseni tietokoneista.

Mistä virtaa?

Yli 40% perusasteen opettajista ainakin haaveilee alan vaihdosta. Aikuiset nukkuvat huonosti ja työstressi valvottaa useita. Ilottomia uutisia. Kyse on samalla tavalla nurinkurisesta jutusta kuin se, että mitä enemmän yrittää oppia, sitä vähemmän oppii. Siis mitä enemmän yrittää tehdä töitä, sitä vähemmin saa aikaan.

Työn organisointi on ongelmissa. Työyhteisöt eivät toimi. Ihmiset ovat yksin taakkojensa kanssa. Kyse ei ole työn määrästä. Työn määrä ei ensisijaisesti sorra ihmistä, vaan se, että ihminen ei voi itse hallita työtään eikä näe työnsä suhdetta kokonaisuuteen (marxilaisittain edelleen ajankohtaisesti on vieraantunut työstään).

Toiset pääsevät aina helpommalla ja saavat enemmän rahaa. Onpa inspiroivaa aivoenegian käyttöä. Oman aikansa voi suunnata omien valintojen kautta. Minusta on hämmentävää, miten monet ihmiset käyttävät vähäistä elinaikaansa valittamiseen, kadehtimiseen, purnaamiseen ja toisten morkkaamiseen. Muunlaisiakin valintoja voisi tehdä. Vähäinen elinaika tuli mieleeni, kun tänään kuulin ikätoverini kuolleen. Mitä ihmeen väliä sillä on, saako joku euron pari enemmän tunnilta kuin minä tai kuuluuko toisen työvelvoitteeseen jotain mielestäni lällärihelppoa, kun minä saan raataa.

Jatkan nyt vielä vähän perusteluja siitä, miksi opettajan ammatti on hieno ammatti (en vähättele kenenkään masennusta, burn outia tai muuta tuskaa): Suomessa arvostetaan opettajan ammattia yhteiskunnallisesti (yhteys ulkomaisiin kollegoihin vikkelästi, jos tämä on uusi asia), opettajankoulutus on kaikesta purnauksesta huolimatta korkeatasoista (em. pätee tähänkin), työttömyys on vähäistä (esim. itävaltalainen kollegani sai jonottaa virkaa, luvattiin viiden vuoden kuluttua, kyllästyi ja lähti jatko-opiskelemaan), luottamusta ammattitaitoon (ulkomaalaiset kollegat saavat hepulin, kun kuulevat ettei meillä ole koulutarkastajia). Noin esimerkiksi.

Ja mistä virtaa? Siitä, kun vapauttaa itsensä. Opetussuunnitelmissa on joustoa. Opettaja voi tehdä valintoja (mutta pidän näköalattomuutena ja kummallisena, jos karsinta osuu sosiaalisen median hylkäämiseen, koska juuri se tuo vihdoin jotain todellista toivoa ihmiskunnalle kaiken ällöttävän lapon lisäksi). Luova työskentely onnistuu, kun työyhteisö toimii. Jos työyhteisö ei toimi, se pitää sanoa yhdessä tai etsiä toinen muurahaiskeko. Kouluttautuminen auttaa. Ja verkottuminen. Täällä viritellään opettajien ja opiskelijoitten verkottumista ja se vasta onkin innostavaa. Kuten kollegani sanoi tänään oppitunnilla: "Olemme kaikki täällä oppimassa."

Ei pitäisi yrittää hampaat irvessä. Asioita voi karsia itse. Voi jakaa töitä. Voi tehdä yhdessä. Ja tärkeää ajatella tavoitteita. Arki täyttyy helposti risukolla, eikä taivasta enää näy. Sitten vain risusavottaan. Saa masentua, saa luhistua taakkojen alle. Silloin on aika toisten tulla ja auttaa. Taidan toistaa itseäni, mutta minkäs teen. Näen järjettömänä tämän nykymenon, enkä aio vaieta. Kyse ei ole siitä, että pitäisi päästä helpommalla ja saada enemmän liksaa. Kyse on siitä, että jostain pitäisi kehittää mieli elämään ja sitten toimia yhdessä sen eteen. Detaljitiedolla ei ole suurta virkaa. Terveisiä vain YTL:lle!

Ilmainen wiki: Wikidot

Wikidot näyttää ihan tutustumisen arvoiselta. Editori on aika originelli. Wikispaces-wikin tai PB-wikin WYSIWYG-editoreihin tottuneelle pieni kynnys, mutta nämä opii kyllä nopeasti, jos motivaatio kohdallaan muuten välineen käyttöön. Tosin Wikispaces on wikikoodiin tottumattomille, esim. opiskelijoille ja pienille koululaisille edelleen paras haaviin osunut.

Luokkahuoneesta sosiaaliseen webiin

Nyt lähtee. Pilotti. Viedään 50 + 30 junioria sosiaaliseen webiin. Kaksi ryhmää lukion ykköstason opiskelijoita työskentelee yhden äidinkielen kurssin ajan pääasiassa ryhmissä. Ryhmätyöskentelyä organisoidaan, ohjataan ja osin toteutetaan sosiaalisen webin välineillä, etupäässä Googlen tarjoamilla. Tuotokset julkaistaan wikissä. Innostamme opiskelijoita kirjallisen ilmaisun lisäksi käyttämään kuvia, videoita ja ääntä.

Juttua pääsee seurailemaan blogipäiväkirjasta.

Erilaisia asenteita - erilaisia ahdistuksia

En kyennyt sopeutumaan palkkatyömalliin. Aloitin säännöllisen palkkatyön opettajana seitsemän vuotta sitten. Vaikka olin ikäni heittänyt keikkaa siellä täällä, siirtymä oli hankala. Takana oli 15 vuotta maanviljelijänä – siitä ajasta kymmenen vuotta maaseutuaktivistina.

Olen joutunut jälleen miettimään omaa suhdettani työhön erään tutkimushaastattelun vuoksi sekä tässä blogissa ja toisaalla käytyjen opettajan professioon liittyvien keskustelujen vuoksi. Olen päätynyt siihen, että en kykene ymmärtämään tiettyjä asioita. Annan sen itselleni anteeksi ja pyrin mahdollisimman vähän ärsyttämään muita. En missään tapauksessa halua muuttaa omaa suhdettani työhöni, koska juuri tämä suhde tuottaa iloa ja tyytyväisyyttä.

En yleensä kerro juurikaan henkilökohtaisia asioita verkossa, mutta tämä on paikallislehden pakinoihin vertautuvaa tarinointia.

Olen saanut taas kyllästymiseen asti selittää, "miten sinä ehdit" ja "onko sulla omaa elämää" yms. Samalla on usealta suunnalta tullut vastaan se, että "ei opettaja voi tehdä asioita, joista hänelle ei makseta". Ja sitten kaiken päälle viestit uupuneilta ja ilottomilta, työtaakkansa alla tuskastuneilta, jotka haluaisivat vain pysäyttää maailman näille sijoilleen tai mieluummin ihanaan menneisyyteen, jotta saisivat tehdä työnsä rauhassa.

Pidän työstäni. Opettajan homma on luovaa yhteiskunnallista tulevaisuustyötä. Hieno ammatti. On nautinto oppia uusia asioita. Opettajana oppimista ja uuden tutkimista saa alati harjoittaa työnsä puolesta. Nautin haasteista ja niitä totisesti riittää tässä työssä. Opettajan työhön liittyy myös miellyttäviä etuja, kuten säännöllinen palkka, vapaat viikonloput, pitkät lomat ja sosiaaliturva. Maanviljelijänä minulla ei ollut työttömyysturvaa (olisi vaatinut maatilan myymisen), kotieläimet eivät paastonneet ja pantanneet peräpäätään viikonloppuisin, vuosilomaa oli 23 päivää (sekin meni kouluttautumiseen eikä edes riittänyt) ja tietenkin olin jatkuvasti koska tahansa valmiudessa esittämään viranomaisille dokumentaation toiminnastani. 

Opettajan palkka maksetaan verorahoilla, mutta ei minun opettajana tarvitse täyttää kuin muutama hassu kurssipäiväkirja. Kukaan ei käy tarkastamassa, miten teen työni. Maanviljelijänä vain osa tuloistani tuli verotuksella kerättyinä tukina, mutta minun piti käyttää kokonaistyöajastani useita viikkoja vuodessa byrokratian hoitamiseen. Vuosittain työtäni valvottiin myös useilla tilakäynneillä sekä satelliitteilla. Eräänäkin vuonna tein pienen virheen EU-lomakkeessa. Ilmoitin luomu-viljelykiertoon kuuluvan viherlannoituspeltoalan kohtaan 'viherkesanto', vaikka rasti niiltä osin olisi pitänyt laittaa kohtaan 'pellon muu käyttö'. 60-sivuisesta lomakkeiden täyttöoppaasta en ollut tätä eroa ymmärtänyt. Väärä rastitus merkitsi 11 000 markan tulonmenetystä. (Episodi päättyi onnekkaasti, kun noin vuoden kuluttua sain valituksen kautta korjauksen virheeseen.)

Olen äskettäin tässä blogissa ja toisaalla ottanut esille opetussuunnitelmat ja kertonut, että niitä ei noudateta kaikissa kouluissa. Olen saanut vastauksia, että ei niitä voi noudattaa, koska ne eivät ole realistisia. Minusta nämä opetussuunnitelmat ovat hyvin kirjoitettuja, selkeitä ja kohtuullisia. Koulu voi tehdä niiden mukaan oman suunnitelmansa ja joustoa löytyy. Opettajakunta saa osallistua opetussuunnitelmatyöhön.

Maanviljelijänä en pystynyt koskaan hallitsemaan, kuin pienen osan toimintaani koskevia säädöksiä, joita kaiken lisäksi muutettiin jatkuvasti. Säädöksiä antavia viranomaisia oli useita ja käytetty kieli oli välillä niin hankalaa, etteivät edes MTK:n asiantuntijat kyenneet tulkitsemaan sitä. Toimintaan vaikuttivat EU:n ja Suomen poliittisten päätösten lisäksi maailmankauppajärjestö WTO:n päätökset. Oma vaikutusmahdollisuuteni oli kuin hyttysen ininää avaruudessa.

Puhun maatalousjutuista menneessä aikamuodossa. Lopetin kotieläintyöt viisi vuotta sitten ja nyt siirtyy viljelykin kasvimaalle ja kukkapurkkiin. Byrokratia ei maatalousalalla ole mitenkään vähenemään, päin vastoin.

Opettajan työ on hieno työ, josta toivoisin jokaisen kollegani nauttivan. Ja jos työ ei miellytä, siitäkin kannattaisi tehdä johtopäätöksiä ja vaihtaa alaa. Minä en soisi kenellekään nuorelle opettajaksi ihmistä, joka laskee ahdistuneena ja uupuneena työtuntejaan eikä ole itse valmis oppimaan uutta. 

Ihmiskunnalla on edessään vaikeat ajat. Olemme tuhonneet pallomme. Jos meillä nyt jotain älyä on, niin toivoisin, että itsekkyyden sijaan yhdistäisimme voimiamme ja edes yritäisimme: yhdessä, jakaen ja kollektiiviälyä kasvattaen.

Tule mukaan Wikiopistoon!

Suomen Wikiopisto on syntynyt viime vuoden lopulla, meneillään on beta-vaihe. Juuri nyt kansainvälinen raati arvioi, voiko suomalaisille myöntää oman fi-tunnuksen. Arviointiin vaikuttaa Wikiopiston käyttöaktiivisuus. Tule mukaan kannattamaan toimintaa! Luo itsellesi käyttäjätunnukset ja osallistu.

Olen perustanut juuri opintokerhon: Perinteinen luokkahuoneopetus sosiaaliseen mediaan, tule mukaan, kirjoita ihan vapaasti sivulle ajatuksia, kuinka voisimme organisoida opintokerhon, mitä sisältöjä yms.

Opintokerho liittyy juuri alkavaan kokeiluun, joka toteutetaan Langinkosken lukiossa. Lukion kaikki 1-vuosikurssin opiskelijat saavat opastusta sosiaalisen median työvälineisiin ja kahden ryhmän kanssa ÄI3-kurssi toteutetaan painotetusti näitä työvälineitä hyödyntäen. Toukokuun lopussa julkaistaan Verkkolehti-wikissä työn tuloksia. Samassa koulussa on meneillään Ning+Wikispaces-toteutuksena kuvataiteen kurssi. Myös tuon kurssin tuloksia julkaistaan samassa Verkkolehti-wikissä. Opettelemme alusta pitäen hankkimaan, asentamaan ja ylläpitämään Mediawikin, jolla luomme koko alueemme kouluväen käyttöön julkaisupaikan. Tämä liittyy täällä meneillään olevaan Vinkkiverkko-hankkeeseen.

Ensimmäisenä tarvitsemme Google-oppaan. Tule mukaan tuottamaan!

Hyvää mallia antaa turkulaisten PLE-projektin iGoogle-opas.

Kokeilumme dokumentoidaan Wikiopiston sivulle ja dokumentointi liittyy aineistona yllämainittuun opintopiiriin

Alkuun pääsee hyvin esim. tutustumalla sisältöön: Mediawiki toiminnan organisoimisen välineenä.

ooVoo avaa kuudelle videoyhteyden ilmaiseksi

ooVoo tarjoaa ilmaiseksi webvideoneuvottelun kuudelle, mahdollisuus myös videoviestien lähettämiseen. Etusivulla hehkutetut ilmaiset puhelut koskevat Pohjois-Amerikkaa. Ladattavissa myös Mac-versio.

Viime aikoina ylikuormituksesta tai muusta syystä takkuillut Skype kaipaa vaihtoehtoja. Eilenkin pidin pienen esityksen Skypellä ja tunne oli omaan suuntaani suhisseen linjan puolesta kuin ulkoavaruuteen olisi puhunut. Väittivät kyllä vastaanottavassa päässä saaneensa tolkkua.