Valmistan juuri pientä luentopätkää blogien opetuskäytöstä. Ningin blogia tuli juuri äskettäin kokeiltua lukupäiväkirjojen tuottamisessa ja toimi mukavasti.
Nyt on juuri lähdetty liikkeelle filosofisen etiikan kurssilla. Minä olen perustanut ohjausblogin, laitan siihen kaikki ohjeet, luentopätkien kalvopohjat ja sivupalkista löytyy kurssin Google-kalenteri, linkkivinkkejä (Delicious) ja ryhmien blogit. Opiskelijat saivat itse valita, pitävätkö bloginsa avoimena vai suljettuna. Esiintyvät lempinimillä (aiheet monimuotoisia, ei ihan helppoja). Tavoitteena koota aineistoa ja tuottaa teemasta lopputuotoksena artikkeli. Palautetta annetaan ennen artikkelin kirjoittamista.
Jokainen loi ensin Google-käyttäjtunnuksen. Yksi perusti ryhmän blogin, kutsui siihen muut, myös minut, antoi hallintaoikeudet kaikille. Minä käyn lisäämässä kurssikalenterin ja syötteet teemaryhmien blogeihin. Lisään myös jokaisen blogin näyttämään kommenttien syötteet – ominaisuus, joka vihdoin tuli Bloggeriin. Seuraan syötteenlukijalla sekä merkintöjä että kommentteja, mikä ei onnistu suljetuista blogeista, mutta pidän opiskelijoiden oikeutena sulkea bloginsa. Saman prosessin saa tehdä myös kynällä paperille eli en pakota ketään blogityöskentelyyn. Vaikuttivat motivoituneilta.
Kurssilla on paljon teoriaa. Tällä tavalla saadaan eloa teorioiden käsittelyyn. Kellään ei ollut aiempaa blogikokemusta (päivälukion 2-luokkalaisia). Katsotaan, miten juttu kehittyy.
6 kommenttia:
Erittäin kiinnostava suoritusmuoto – etenkin, kun opiskelijoilla ei ole aikaisempaa bloggaamiskokemusta.
Oletko ohjeistanut itse blogiviestien laadintaan jollain tavalla? Lukiossa harjaantuu kouluesseen laatimiseen, mutta hyvän ja tarkoituksenmukaisen blogiviestin kirjoittamiseen ei ole kriteereitä missään lukemassani oppikirjassa. :)
Vaikka kokemusta bloggaamisesta ei olisikaan, jokaisella on varmasti jonkinlainen mielikuva siitä, millainen blogiviestin pitäisi olla. Toivotko, että blogiin yhdistettävät mielikuvat henkilökohtaisuudesta ja päiväkirjamaisuudesta innostaisivat syvempään pohdiskeluun kuin tavallisessa kirjoitustehtävässä?
Moi Kalle, näin aluksi vertaisin blogia muistiinpanojen kokoamiseen. Ensin tutkaillaan ja ihmetellään omaa aihepiiriä ja opetellaan blogin pitämistä.
Tavoitteena on tekstin prosessointi. Ja tuon mukaan sitä näkökulmaa, että ammattilaisetkin tuottavat tekstin ensin keräämällä aineistoa, jäsentämällä sitä (käytämme miellekarttaa, joko käsin ja skannattuna tai Mind42:ta) ja sitten kirjoittamalla luonnoksia, niistä palautteen perusteella lopulliseksi. Jokaisesta blogista syntyy helmikuun alkuun mennessä yksi artikkeli, se on tavoite.
Tänään mukaan liittyi vielä kaksi opiskelijaa, joista toinen kertoi kirjoittavansa henkilökohtaista blogia.
Prosessimaisuus on ominaisuus, jota en tullut ajatelleeksi. Blogihan taipuu muotonsa puolesta hyvin aiheen pilkkomiseen ja rakentamiseen pala palalta, näkökulma kerrallaan. Valmis artikkeli on sitten koko homman lopputulos. Hyvin mielenkiintoista, hyvin järkevän kuuloista.
(Tällainen lähestymistapa blogin käyttöön sopisi varmasti erinomaisen hyvin myös luovan kirjoittamisen opetukseen, oivallan. Lyhyitä kirjoitus- ja havainnointitehtäviä, aineiston kartuttamista, lopuksi opiitua kokoavan novellin julkaiseminen.)
Millainen valmiin artikkelin tulisi olla? Mitä siltä odotetaan sisällön ja rakenteen osalta? Arvioidaanko sitä tuotoksena vai onko arvioinnin kohteena pelkästään itse prosessi?
Hyviä kysymyksiä Kalle. Minulla on arviointimatriisi vielä tekeillä. Lukiokurssilla on tietenkin tavoitteena sisältöjen omaksuminen, niistä tavoitteista lähdimme liikkelle. Mutta kyllä hyvin vahvasti myös ajattelun taitojen ja tällä kurssilla myös tutkivan yhteistyöskentelyn oppiminen (huomenna saavat menne tutkimusretkelle kirjastoon, pitää löytää tietystä aiheesta ilman nettiä informaatiota ja sitten tuoda se blogiin).
Viime vuonna opastimme toisella kurssilla opiskelijoita arvioimaan itse näin:
1. miten kurssi sujui (eri vaiheissaan),
2. mitä opin,
3. miten arvioit omaa toimintaasi kurssilla,
4. miten ryhmä toimi,
5. miten oppimateriaali, ohjaus ja opetus tukivat oppimista,
6. mikä oli toteutuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin ja
7. miten ehkä jatkossa kehittäisit vastaavanlaista kurssia.
Tässä pari vastausta (lukion ykkösluokkalaisia):
- Proosaporsaat
- Taulapäät
- Blackout
Ja siis tuolla yllämainitulla kurssilla oli sama idea: blogityöskentelyllä aihe haltuun ja raakatekstiä, sitten lopulliset esitykset, jotka vietiin wikiin (ÄI3A ja ÄI3C). (Ohjausblogissa jotain dokumentointia vaiheista.)
Hyvin ispiroivaa, kiitos vastauksista! Vinkkasin tätä edelleen opetutuilleni.
Lähetä kommentti