Paikkatieto ja some: kiva ja kumma

Uuden vuoden nurkilla peilataan mennyttä samalla kun kurkitaan uutta. Some on ollut reippaasti julkisuudessa, monessa mielessä. Kun tässä blogissa on areenaa seurailtu kohta 8 vuotta, niin pientä henkilökohtaista kevytanalyysiä kuluneen vuoden topista ja flobista.

Paikkatieto on mielenkiintoinen mahdollisuus mobiilieläville. Jos siihen ei liittyisi kaikenkarvaisia ongelmia, sitä saattaisi vilkkaastikin hyödyntää. Olen kumminkin pitänyt oman yksityisen elämän, verkkoon jaetun höpöttelyn ja sisällön sekä paikan yhdistelmiä jotensakin varottavana alueena. Liikaa julkisuutta. Epävarmaa säätelyä. Ketä kiinnostaa. Mitä iloa itselle.

Päätin viime vuonna kumminkin kokeilla kahta paikkatietoon perustuvaa verkkoyhteisöllistä hommelia, HeiaHeiaa ja Foursquare. HeiaHeia on suomalainen liikuntaan kannustava palvelu, jota on valjastettu nyt myös tsemppaamaan armeijaan menijöitä MarsMars-kuntoilemaan inttikuntoon kolmessa kuukaudessa.

HeiaHeia on minulle työpaikkaliikuntaa. Pari työkaveria käyttää sitä. Tsemppaillaan toisiamme. Tietotyöläistä näet vaanii liika istuminen ja sijoilleen uppoutuminen. Heiaan voi laittaa oman liikuntatavoitteen. Palvelu näyttää visuaalisesti, miten tavoite täyttyy. Ansiona on iloisuus. Liikunnan mittaroinnin ryppyotsaisuus loistaa poissaololla. Tsemppailut ovat hauskoja pikkutarroja, kuten banaaneja, laastareita tai aurinkoja. Tsemppitarroilla voi harrastaa kevyttä kenttähuumoria.

Löysin Heian kanssa toimivalla Heia Trackerillä vuoden aikana paljon hauskuutta kotinurkilta. Sovellus (iOS) piirtää tarkan kartan liikutusta reitistä ja reittikartalla näkyy hyvin niin maasto kuin tiestö metsäautotiet mukaan lukien. Talvellä piirtelin kävellen kuviota jäälle, kesällä kiertelin pitkin peltoja ja lähimetsiä. Olen aina tykännyt kartoista ja jokin kumma viehätys reaaliaikaisella liikunta-kartanpiirtelyllä on. Heilla on nyt lisää mobiilisovelluksia.

HeiaHeia on varmaan vakavasti liikkujalle ihan liian lapsellinen, mutta minusta se on kiva ja toimii, se on lisännyt sekä liikunnan iloa että määrää.

Kummajaiseksi itselleni sen sijaan jäi lyhyt kokeilukausi Foursquaren kanssa. Se sopii selkeästi kaupunkilaisille ja paljon ihmisten ilmoilla liikkuville. Ei paljon ideaa ollut kirjailla omia liikkeitä työmatkoilla. Taas Anne raiteella 3. Sou wot? Hauskempi on laittaa lenkkipoluilta valokuvat Instagramiin ja siitä kohtuudella saman tien Facebookiin. Toki Foursquare olisi voinut toimia paikkamuistina: missä milloinkin kuljin. Mutta en löytänyt sellaisesta mitään merkitystä. Badget tuntuivat naurettavilta ja kilpailu paikan päällikkyyksistä keinotekoiselta, kun sellainen kilpailuvietti puuttuu.

Mutta siis tämä ei ole mikään arvostelu niitä kamujani kohtaan, jotka ovat innostuneet Fourquaresta ja saavat siitä iloa ynnä hupia. Jokaiselle on jotakin. Tämä oli nimen omaa henkilökohtainen kevytanalyysi. Joku Foursquaren tapainen luonkohteiden löytämis-tunnistamis-bongailu-systeemi voisi napata meikäläistä. Mutta hyvin äkkiä heitän bittimäkeen kaikki ryppyotsahärvelit.