On paljon aloja, joissa ajankohtaisin ja havainnollisin aineisto löytyy netistä. En halua vähätellä kirjojen ja artikkeleiden arvoa. Rakastan kirjoja ja sormeni syyhyävät niiden kimppuun. Nykymaailmassa tarvittavan tiedon määrä on suuri eikä nopeasti vanhenevaa tietoa kannata painaa ja vaikka sitä painetaankin, on syytä kysyä, kannattaako painotuotteita ostaa ja säilyttää kotona, varsinkaan kun painotuotteista ei pysty hakemaan tarvitsemaansa tietoa nopeilla hakutoiminnoilla. Kirjastot pystyvät hankkimaan vain pienen osan tarjonnasta. Kaukolainat ovat hitaita ja kalliita (jos eivät asiakkaalle niin järjestelmälle).
Osuva ja tilanteessa tarjolla oleva lisäinformaatio rikastaa oppimista. Muistijälki on rikkaampi, jos opittavan asian ollessa mielessä, etsitään lisätietoa. Oppiminen virittää aiempaa muistitietoa. On eri asia, jos lisätieto tulee päivän tai viikon kuluttua. Muistijälkeen saattaa olla jo syntynyt vääristymää, kytkennät vanhojen tietojen kesken voivat olla heikkoja.
Yksi tiedonhaun arvokas ulottuvuus on siis nopeus.
Toinen arvokas ulottuvuus, vielä tärkeämpi, on oikeellisuus.
Miten hakea oikeaa tietoa, jos ei tiedä asiasta riittävästi entuudestaan? Sosiaalinen media tuottaa ulkoa katsoen informaatiovyöryn, mutta itse asiassa syvemmällä tapahtuu paljon informaation luokittelua, arviointia, jakelua ja muuta järjestämistä. Myös nykyiset hakukoneet auttavat tiedonhaun osuvuudessa.
Hakutoimintoja voi tehostaa pienillä keinoilla. Esimerkiksi Googlessa on mahdollisuus käyttää tarkennettua hakua. Haun hienosäätöjä ovat muun muassa + ja - merkit, lainausmerkit, tähti, site: -haku yms.
Pikkutietoa, josta muutamat opiskelijani olivat ylen tyytyväisiä: Googlen hakukenttää voi käyttää taskulasakimen tapaan, merkkeinä - + * /. Lisää pikkuvinkkejä Googlen hakukentän lisäominaisuuksista. Lisäoppia interaktiivisesta Google Guide -oppaasta. Hakutaitoja voi testailla Google Quiz -sivulla.
Hyvä olisi, jos Googlella olisi tiedonhaussa kilpailijoita ja toisaalta palvelun kohtuullisen stabiili tila on monille helpotus. Verkkopalveluiden kilpailusta seuraa jatkuvia muutoksia, jotka rasittavat monia ihmisiä.
Toki hakupalveluita löytyy pilvin pimein. Itse olen tallettanut kirjanmerkkeihin muutamia. Kuvahaut ovat mielenkiintoisia. Kasvojentunnistus osoittaa koneellisen kuvahaun nerokkuuden. Itse kävin loman aikana muutamassa tunnissa omalta koneeltani läpi yli 20 000 kasvokuvaa ja nimesin sukulaiset ja ystävät. Apuna oli Picasan sovellus ja sen kasvotunnistus, joka oppii työn edetessä. Luokitelluista kuvista saa Picasalla myös hauskoja kollaaseja. Laitoin yhteen kaikki omat naamakuvani (1468) ja äidin naamakuvat (126). Vaikka olemme monissa kuvissa kovin saman näköisiä, kollaasi paljasti eron kasvojen muodossa.
Eräs tiedonhaun merkittävä piirre onkin ajankäyttö ja ihmisen työtaakan vähentäminen.
Kuvahaun kehittyminen on yksi esimerkki siitä, miten hakutoiminto muuttuu sulavaksi kumppaniksi ihmiselle. En olisi voinut kuvitella järjestäväni 20 000 valokuvaa ilman koneellista apua muutamassa tunnissa.
Share&Learn | Groups | 30 ways to use social media to work and learn smarter (Summer Group) | Courseware
8 kommenttia:
Minulle kävi tuon Share & Learnin kanssa niin, että kesäkuun puolessa välissä konferenssailin ja siihen tyssäsi osallistumiseni, en millään saanut uudestaan rytmistä kiinni. Vieläköhän sinne pääsisi jälkilämpöön? Pitääpä käydä kurkkaamassa.
T. Irmeli
Mulla on tutukimusprosessi menossa ja taas harmittaa se sama juttu, minkä toin esille SomeTime2011 -päivillä sometutkimus-tilaisuudessasi: miksi tutkimuskirjallisuus on maksullista netissä? Kuten blogikirjoituksessasi oivaltavasti sanoit, vain osa siitä saadaan kirjastoihin hankittua. Kuitenkin olen taas kirjastojen varassa, sillä tutkimustyössä tarvitsee kymmenistä ellei sadoista eri kirjoista saatuja lähteitä.
Saatavilla on vain tiivistelmiä, joista ei paljoa koostu. Katselin juuri muutamia kirjoja, joita tarvitsisin ja linkki vei Google:sta suoraan Amazonin sivuille ja kirjat olivat 100 $ -hintaluokissa. Arvaa jäikö tilaamatta...
Tämä sotii kyllä todella törkeästi vapaan tieteen tekemisen periaatteita vastaan! Toivottavasti keksitään jokin systeemi, jolla kirjoja voisi lainata kuin kirjastoista sähköisessä muodossa ja kaikki kustantajat velvoitettaisiin antamaan kappaleet tätä tarkoitusta varten (ainakin tieteellisistä teksteistä).
Kiitos jälleen kerran hyvistä vinkeistä, Anne!
Sun: Share&Learn ottaa 100 mukaan elokuussa alkavaan ryhmään. Minä en muilta töiltä ehtinyt silloin kesäkuussa völjyyn ja kesäloma meni enimmäkseen netin ulkopuolella. Käyn nyt itseopiskeluna ja tulevia koulutuksia varten reflektoiden läpi kurssiohjelmaa, sopii mainiosti myös tällaiseen.
Tero: Jos on yliopistossa kirjoilla, pääsee yliopiston verkon kautta (myös kotikoneelta) lukemaan maksutta aika isoa läjää noita journaaleja (Nelli). Kyllä sen tarjonta aika laaja on. Mutta tosi ongelmahan tuo on ja estää tieteen edistymistä, mihin Open Access -projektilla on pyritty ottamaan konkreettisesti kantaakin.
Jep, olen kirjoilla ja tuo pitää paikkansa, mutta tarkoitin nyt nimenomaan kirjoja. Tieteelliset artikkelit toki ovat myös tarpeellisia lähteitä. Tärkeä huomautus joka tapauksessa!
Kyllä sieltä kirjastojen kokoelmista tätä nykyä löytyy jo ekirjojakin useilta aloilta, varsinkin yliopistojen ja amkien kautta.
t. Kirjastontäti
Niin löytyykin, Kirjastontäti, mutta ei tietysti sitä kirjaa, jonka juuri tarvitsisit. Suunta on kyllä oikea!
Kyllä tuo Tero mainitsemasi kalliiden kirjojen harmi on tullut meikällekin vastaan tänään. On paljon oman alan kv-teoksia, joita ei Suomesta saa, jotka eivät ole minkään kirjaston hankinnoissa ja joilla on hintaa jopa mainitsemasi toistasataa dollaria. On se niin epistä...
Mun mielestä tätä epäkohtaa on tärkeä pitää esillä ja vaatia muutosta asiaan. Tutkimustyötä tulee tukea ja sen tulokset pitää saada kaikkien maailman tutkijoiden käyttöön!
Lähetä kommentti