perjantaina, syyskuuta 29, 2006

Istuva nörttihärkä ei säteile

Viime viikolla kerroin yhdelle opettajaporukalle blogeista, wikeistä yms. sosiaalisen webin välineistä Skype-luennolla (kahden työn kahleista ei oikein irtoa kuin virtuaalimimminä vierailuille). Eräs tuon kummittelukäynni palautteista oli mielestäni oivallinen:
Ja se istuminen - se mua tässä hommassa ahdistaa jo ajatuksena. Kun sen vois ohittaa, ni kaikki vois olla niin paljon helpompaa. Siis kyllähän tää passivoi kun sä alat duunaan jotain omannäköistä täällä verkossa. Mä olen kyllä ehdottanut, että kouluissa tietsikat toimis vaan silloin kun liikuntasalissa on riittävästi liike-energiaa, eli sellaseen generaattoriin ohjattais se virta vasta sit ois koneet auki:D
Just niin. Nimittäin on harhaluulo, että saa paljon aikaan ja on tehokas, jos painaa pitkää päivää. Oivalluksia ja ideoita saa, kun liikkuu tai kun on luonnossa. Kun ei yritä. Hyvä tila voi löytyä kirjojen äärellä, musiikkia kuunnellessa, kuvien kautta, elokuvista, hiljaisuudesta... omat avaimet pitää itse etsiä. Mutta missään tapauksessa ei pitäisi jämähtää vain tietsikan ääreen! Yksipuolisuus muuttaa aivot tahmeiksi ja latistaa luovuuden.

2 kommenttia:

Sun äitis kirjoitti...

Tietokoneen ja liikunnan yhdistämisestä ehdottomasti upein tapaamani juttu on ddr-tanssipeli. Keskimmäinen täysnörttini tilasi oman tukevan padinsä pikkasta päälle satasella rahteineen, kotiin kannettuna. Nyt se teputtaa menemään niitä hypernopeita keskimäärin 6 iskua sekunnissa kappaleita (niiden ruuhakaisimmissa kohdissa pitää askeltaa n. 13 kertaa sekunnissa!)

Arvaa vaan, onko äijä hiessä pelattuaan puolikin tuntia!

Anne Rongas kirjoitti...

heips,

tuopa hauska vekotin. olen nähnyt kotkassa ammattikorkeassa kehittelyversion sellaisesta pelistä, jossa tavallisten webkameroiden avulla oli luotu virtuaalinen pelitila eli oma kuva siirtyi peliin ja liikkumalla itse piti pelata.

lisää liikuntasovelluksia opettajillekin... esim. näyttö, joka sammuu, jos ei välillä siirrä katsetta pois siitä!!