Twitter-tili kannattaa laittaa, vähäiseenkin käyttöön

Tapasimme viikko sitten Matleena Laakson kanssa ja muistelimme lähi- ja kaukomenneisyyttä, Twitter yhtenä puheenaiheena. Tässä muutama ajatus Twitterin hyödyistä. Käytän palvelua satunnaisesti. Paras se on tapahtumien taustakanavana ja asiantuntijoiden metsästyksessä sekä hankeviestinnässä.

Matleenan diapaketti Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä antaa perustietoja. Harto Pönkän kokoamasta sosiaalisen median katsauksesta löydät laajemman kehyksen suomalaisten somekäytöstä.

Talven ITK-konferenssista jäi hyvät Twitter-muistot. Twitterissä voi seurata aihetunnisteita (hashtagejä) kätevästi. Aiemmin tätä piti tehdä erillisen palvelun kautta, mutta nykyisin Twitterin oma hakukenttä avaa sujuvasti päivittyvän viestivirran. ITK:n tunnelmat ja kollektiiviset muistiinpanot #itk2019 tulikin käytyä tapahtuman jälkeen tarkkaan läpi, sillä yhtä aikaa tapahtui paljon.

Näin seuraat tapahtumaa Twitterissä: aihetunniste hakukenttään ja viimeisimmät välilehti.

Totesimme Matleenan kanssa, että edelleen aika harva konferenssiesityksen pitäjä oli lisännyt esityksen alkuun Twitter-tunnuksensa. Asiasta päätettiinkin välittää toive konferenssiohjeistukseen laitettavaksi. Sessioitten puheenjohtajana kyselin Twitter-tunnuksia esittelyssä ilmoitettavaksi ja valtaosalta sellainen löytyi. Konferenssit ja muut tiiviit tapahtumat saavat lisäulottuvuuden Twitterin avulla: asiantuntijoiden bongailu, hyvät linkit, kiteytykset esityksista esimerkkeinä. Ja onhan esityksen pitäjän itsensäkin hauskaa katsoa jälkikäteen, mikä upposi ja puhutteli.

Perusvinkki: Kun teet tilin Twitteriin, laita siihen jotain itsestäsi, ammatti tai kiinnostuksen kohde. Siten sinut on samannimisten ihmisten joukosta helpompi tunnistaa. 

Twiiteistä sai aiemmin koottua näppärästi tarinallisia koosteita Storify-palvelulla, joka kuitenkin siirtyi vuosi takaperin palveluiden hatuumaalle. Samantapainen palvelu kuitenkin löytyy: Wakalet, jolla mm. Timo Ilomäki kokosi ITK-konferenssin tekoälyä ja laajennettua todellisuutta käsitelleen Areena-session twiiteistä tarinan.

Toinen Twitterin käytön peruste on erilaisten hankkeiden ja tavoitteellisten projektien näkyväksi tekeminen. Raportointia ajatellen twiitit muodostavat mukavan aikajanan. Samaa edistävien kanssa voi verkostoitua. Oma toiminta tulee tunnetuksi.

Twitteristä saa myös tietoa, sillä sillä on paljon asiantuntijoita, organisaatioita ja erilaisia tietäjiä-taitajia. Aihetunnisteilla löytyy asiaa, samoin hyvän kohteen seuraajista ja seuratuista, usein sellaista, mitä googlaamalla ei löydy. Seurattavista henkilöistä voi tehdä listoja, vaikkapa oman alan asiantuntijoista. Tweetdeck-selaimella voi samaan näkymään yhdistää useita kohteita. Twitter sopii hyvin sattumahdollisuuksien metsästykseen (serenpiditetti). Itse olen yhdistänyt kirjanmerkkipalvelu-Diigon Twitterin kanssa. Jokainen tykkäämäni twiitti siirtyy automattisesti Diigoon talteen ja automaatio lisää myös hakusanoiksi kaikki twiitin hashtagit. Niinpä esimerkiksi löydän jatkossa vaikka tykkäämäni #itk2019-twiitit Diigosta.

Liityin Twitteriin 12 vuotta takaperin, 8.5.2007. Ensimmäisen twiitin kirjoitin kuitenkin vasta 6.4.2008. Noihin aikoihin oli Jaiku. Jaiku oli hyvä, aivan loistava. Mutta sen tarina kulki toisin. Google osti ja hautasi.

Ensimmäinen twiittini.Ennen some-sanan vakiintumista.