Mobiililaitteilla käteviä ominaisuuksia: QR ja AR

Mobiililaitteet ovat käyttökelpoisia työn keskellä. Pienimmät laitteet mahtuvat taskuun, suurempia taas on läppäriä helpompi toiminnan ohessa käyttää tiedon etsintään internetistä tai vaikkapa käyttöoppaiden ja ohjeiden lukemiseen. Mobiililaitteissa on vähän liikkuvia osia ja herkkää kosketusnäyttöäkin voi suojata suojakalvoilla, koteloilla ja kansilla.

Kirjoittamiseen mobiililaitteet eivät ole kovin näppäriä, varsinkaan työn keskellä. Tähän hyvänä apuna ovat QR-koodit, kaksiulotteiset merkit, joita voidaan lukea mobiililaitteen kameralla. QR-koodin avulla saadaan auki verkkosisältö ilman tekstin kirjoittamista. Sisältönä voi olla esimerkiksi verkkosivu, video tai äänitiedosto.

Tämän blogin QR-koodi on vasemmalla. Blogger-blogin ylläpitopuolelta saa koodin reittiä: Malli > Mobiililaite > Asetukset, hiiren 2-näppäimellä: Tallenna kuva nimellä. Tässä vielä opastuskuvat (jos haluat lisää, AVO-hanke on tuottanut ohjeita Bloggerin käyttämisestä):

Jos haluat luoda itse QR-koodeja, voit käyttää verkkopalveluita, kuten QRHacker. Myös Googlen linkinlyhentäjällä, goo.gl-palvelulla, saat helposti luotua QR-koodin: koodi löytyy linkin lisätiedoista Jos sinulla on Googlen käyttäjätunnus, pääset seuraamaan QR-koodin käyttöä. Alla ohjekuva, kuinka löydät QR-koodin goo.gl-palvelulla. Lisää ensin linkki ja klikkaa Shorten URL. Katso sitten lisätietojen sivu ja tallenna sieltä QR-koodi (nimeä kuvatiedosto tallennusvaiheessa niin, että tiedät itse, mihin koodi osoittaa).

QR-koodeja käytetään nykyisin monissa paikoissa. Esimerkiksi Rautian tuoreessa mainoslehdessä löytyy useita QR-koodeja – vaikkapa koodi, jolla saa älypuhelimeen asennettua Rautian sovelluksen, josta löytyy esimerkiksi rakennusvinkkien videoita.

QR-koodit eivät ole ainut mobiililaitteen kameraa hyödyntävä sisältöjä näyttävä ominaisuus. AR eli augmented reality, lisätty todellisuus, tuo eri tavoilla kameran näkymään lisää informaatiota. Esimerkiksi käyttöopas voidaan toteuttaa tällä tavoin (katso video, jossa näytetään tulostimen käyttöopas, joka toimii lisätyn todellisuuden avulla).

Maastoon ja rakennuksiin voidaan luoda hotspotteja, joista avautuu sopivalla sovelluksella lisäaineistoja. Tunnistus voi tapahtua myös esineen muodon tai jonkin tunnusmerkin perusteella tai GPS-paikannuksella. Onpa jo tehty auton tuulilasi, joka näyttää tietoa ympäristöstä ja ohjaa havainnollisesti ajajan kohteeseen tai viihdyttää matkustajia.

Lisätty todellisuus näyttää esimerkiksi tällaiselta: Pystyn omalla puhelimellani tarkistamaan, mitä planeettoja, tähtikuvioita ja satelliittena taivaalta löytyy ja mistä. Kuvassa näkyy työhuoneeni ikkunasta ISIS-niminen satelliitti. Näkymän linkistä pääsen noutamaan lisää tietoja kohteista.

PS: Koulutuskeskus Salpauksessa on tarjolla ilmainen päivän mittainen Mobile AR-passi
-koulutus, jossa tutustutaan lisätyn todellisuuden oppimissovelluksiin. Koulutukseen tarvitaan oma mobiililaite. Koulutuksia järjestetään neljä kertaa tämän vuoden aikana.

Tämä bloggaus on julkaistu alunperin Open Päivitys Heltech / Stadian blogissa 25.2.2013.

PowerPointit iPadille? Onnistuu!

On varmasti monia keinoja saada PowerPointit iPadille. Koska tätä asiaa on monesti opettajien kanssa ihmetelty, kuvailen nyt yhden keinon, jolla homma onnistuu hienosti.

Ota käyttöön SkyDrive ja lataa se iPadille. Siirrä PowerPoint-tiedostot (Wordit ja Excelit) SkyDriveen (en kokeillut animointija, kun sellaisia en ole harrastanut ja tämä on vain pikatestaus, epäilen, että eivät toimi). Open Officen odp-dokumentit avautuvat verkkoliittymässä ja niitä voi muokata, mutta iPadillä aikanaan kokeilemani tiedosto ei auennut. Yhtä aikaa voi valita useita tiedostoja ladattavaksi. Kansioi tiedostot, jotta ne pysyvät järjestyksessä.

Alla ensin kansionäkymä SkyDriven verkkoliittymässä ja alla sama kansio iPadilla.

Avaa haluamasi esitys SkyDrivessa. SkyDrive soveltuu esittämiseen, mutta jos haluat mahdollisuuden muokata dioja, avaa se toisessa sovelluksessa. Muokkaamaan pääsee mm. Keynotella (9,99 €) tai Office² HD (maksullisella versiolla, 7,99 €, ilmaisversio näytti vaativan mutkikkaita toimenpiteitä). Varmaan löytyy myös maksuttomia sovelluksia tähän tarkoitukseen.

Esityksen voi avata myös Explain Everything -sovelluksessa, jossa voi nauhoittaa selostuksen mukaan ja julkaista sen jälkeen tuotoksen esimerkiksi YouTubessa.

SkyDrive toimii tiedostojen jaossa nopeasti. Office-dokumentit säilyvät muotoilujensa puolesta kunnossa ainakin sen mukaan, mitä ehdin testata. Kun PowerPointeja siirtää Google Driveen, muotoilut eivät juuri koskaan säily.

SkyDrive toimii hyvin myös offline-tilassa. Tiedostot pitää vain muistaa ladata iPadille, mikä tapahtuu avaamalla kansionäkymästä tiedosto.

Havaintoja SkyDrivesta etäopetuksen näkökulmasta

Aikuislukioaikojen työkamu pääsi tutustumaan Kiinan muuriin. Ei toimi Google, ei sen mainio Hangout, ei Facebook. Pitäisi saada etäohjaus toimimaan sujuvasti. Niinpä kokeilimme ja vertailimme erilaisia mahdollisuuksia. Skype oli jo ollut käytössä, joten tutustuimme yhteistuumin SkyDriveen ja Messengeriin. Tässä nopeasti muutama havainto:

Messengerin avulla saa chatin lisäksi ääni ja videoyhteyden. Periaatteessa sen avulla voisi lähettää myös tiedostoja, mutta kumpikaan meistä ei onnistunut. Jos SkyDriven avaa yhtä aikaa Messengerin (sovellusohjelman) ollessa päällä, Messenger-yhteys katkeaa. SkyDrivessä on vain chat. Messenger poistuu pian käytöstä. Microsoft osti äskettäin Skypen. Mielenkiintoista on nähdä, syntyykö tulevaisuudessa mahdollisuus kommunikoida Skypellä ja jakaa tiedostoja SkyDrivellä samasta näkymästä Hangoutin tyyliin. Kokeilimme Messengeriä siksi, että se toimii Kiinassa.

SkyDrive sopii hyvin tiedostojen säilömiseen ja jakamiseen. Vapaata tallennustilaa on paljon (7 Gigaa). Tiedostoja voi jakaa kontakteille, mutta reaaliaikaiseen yhteismuokkaukseen palvelu ei sovi. Toinen näkee, että kaveri muokkaa jotain (rivi on lukittu), mutta vasta, kun kaveri on tallentanut ja toinen päivittänyt, muokkaus tulee näkyville. Palvelu siis sopii lähinnä asynkroniseen yhteiskirjoittamiseen.

Yllättävää kyllä, webmuokkaimessa ei ole mahdollisuutta lisätä kommentteja tekstiin. Toinen yllätys on chatin puute. Jos monta kirjoittajaa on yhtä aikaa samassa dokumentissa, he pystyvät näkemään, keitä on läsnä, mutta eivät pysty viestimään keskenään. Chat avautuu vain SkyDriven kotinäkymässä.

Palvelu ei tallenna automaattisesti kaiken aikaa muutoksia, kuten Google Driven sovelluksissa tapahtuu. Palvelu muistuttaa poistuttaessa tallentamisesta, mutta verkkoyhteyden katkeillessa voi syntyä ongelmia.

Suora yhteys tietokoneen Office-ohjelmiin on SkyDriven etu. Muokkausvalikot näyttävät selkeiltä, ovat Office-ohjelmista tuttuja.

SkyDriven kotinäkymästä pääsee sähköpostiin, osoitekirjaan ja kalenteriin. Siirtymäpainike ei ole kovin intuitiivinen, mutta helppo toki, kun sen vihdoin löytää.

Tunnuksen luominen palveluun on hieman hämäävää. Jos ei entuudestaan omista Hotmailia, WindowsLiven tai Microsoftin sähköpostia, voi nyt luoda tunnuksen mille tahansa sähköpostille. Tämä on muuten hienoa, mutta näin toimien käy niin, että henkilö voi kyllä lähettää sähköpostia Hotmailista, mutta ei saada postia sinne. Hämäävää on myös se, että kaikki historialliset kerrokset näkyvät vielä verkkoliittymissä. SkyDrive on ulkoasultaan jo kuin Windows 8, mutta sähköpostin puolella vastaan tulevat Hotmail, WindowsLive ja MSN. Piakkoin Hotmail katoaa ja tilalle astuu uusi eho Outlook.

SkyDrive on monipuolisesti tarjolla eri käyttöjärjestelmille ja mobiililaitteille, erikoisuutenä käyttöliittymä myös xBoxille, jolla voi katsella valokuvia ja videoita television kautta. Sovelluskaupasta löytyy mielenkiintoisia mahdollisuuksia laajentaa palvelun ja käyttölaitteen toimintoja.

Yhteenvetona: etäopetukseen SkyDrive ei tarjoa samaa ohjauksen mahdollisuutta kuin Google Hangoutiin avattu Google-dokumentti, joka mahdollistaa kasvokkain keskustelun, saman dokumentin reaaliaikaisen muokkauksen ja kommenttien lisäämisen, kaiken tämän yhdessä näkymässä. Silti SkyDrive on tutustumisen arvoinen ja kehittynee lähitulevaisuudessa.

Todettiin yhdessä, että palvelun toimintoja täytyy ensin testata aidossa etäyhteystilanteessa kaverin kanssa. Aika paljon meni aikaa säätöihin, etsimiseen ja kokeiluun. Mutta kahdestaan asia sujui jouhevasti. Käytimme Messengeriä hetken, siirryimme Skypeen ja hyödynsimme sen näytönjako-ominaisuutta.

EDIT: Facebook-kommenttina sain kuulla, että jos käytössä on oppilaitoksille suunnattu Office 365, siihen on intergroitu paljon kattavammin Messengerin tapainen (parempi?) Lunck. Skypeen on myös kommentin mukaan tulossa uusia tiedostonjako-ominaisuuksia. Kannattaa tarkkailla.Tarkkailua voi harjoittaa esim. tutustumalla Skypen Education -sivustoon. Eli kehitys kehittyy.

Aikamatka oppimiseen ja koulun tulevaisuuteen

Otavan Opisto käynnisti oppimisretken, joka kantaa nimeä: Aikamatka oppimiseen ja koulun tulevaisuuteen. Matkaoppaina Pekka Ihanainen ja Tero Toivanen. Kyseessä on yhteisluova oppimisprosessi, jossa matkaoppaat johdattelevat, vievät matkakohteisiin, innostavat osallistujia ottamaan kopin ja laajentamaan maisemakarttaa. Matka kestää tämän kevätkauden.

Aikamatka aloitettiin viime perjantaina viiden tunnin suunnistus- ja suunnittelusessiolla. Osallistua saattoi etänä ja lähinä, itse hyppäsin mukaan puoli tuntia myöhässä etäteitse. Hyvin henkeen ja sisältöön pääsi mukaan etäläsnäolijana.

Toiminnan keskeisimmäksi pisteeksi muodostuu LeMill (jippii!): tuotokset kootaan LeMill-portfolioon, työstämistä edistetään LeMill-ryhmässä (ja selvästi kätevyytensä vuoksi myös Facebookin tapahtumailmoituksessa), Wikiopistoonkin syntyy homman edetessä varmasti jotain. Retkivekottimen luukkuja ei ole lyöty kiinni, vielä kerkiää kyytiin.

Piirtelin suunnistus-suunnittelusession aikana kuvaa, joka tuli tänään valmiiksi. Kuvia ei tietysti pidä selitellä, mutta kerronpa kuitenkin, mitä minä laitoin tähän kuvaan – katsojahan voi nähdä siinä jotain ihan muuta.

Kaksi hahmoa: Oikean yläkulman hahmo kuvastaa ihmispersoonan sipulimaisuutta. Minussa on läsnä kaikki eri ikäkauteni, elämänkokemukseni. Ne voivat olla laajeneva ja syvenevä liukuma, jatkuvaa minuuden löytämistä, identifikaatiota. Toinen hahmo edustaa sitä, mistä Miljoonasade laulaa: "jokaisen ihmisen sisällä on paljon pimeää kiveä ja pieni palanen kultaa". Vaikeamman kautta elämää kulkeneen tai siinä tilassa olijan ajatuksissa voi olla tyhjää, harmaata, ei oikein mitään tai viileitä, viisaita ja analyyttisia ajatuksia ilman suurta kipinää, kyynisyyttä vain. Tai ehkä silti orastavaa toivoa. Ja nämä kaksi voivat olla saman ihmisen elämästä. (Kirjallisuusviitteeksi tähän Lea Pulkkisen Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen julkaisut.)

Kohtaaminen ajatuksien tasolla, toiminnan, ajatusten, ideoitten ja sanojen kautta avaa mahdollisuuksia. Ei ehkä ensin ole helppoa ymmärtää toista, joka puhuu eri väreillä, eri muodoilla, mutta kun yhdistävä tekijä löytyy, yhteinen maailma muotoutuu ja kasvaa.

Oppimiseen ei ole oikeaa tapaa, on monia tapoja. Mutta yksi on varmaa. Vaivaa täytyy nähdä. On etsittävä itsestä ja olemisestaan aikaa, malttia, sitä, että ei varo ja pelkää, suojaudu vaan antaa mennä, heittäytyy, on läsnä, tekee, vaikka hapuillen.

EDIT: Vasta kuvaa katsoaessa hahmotin yhden kohdan, sillä kuvissa on aina intuitiota mukana. Mietin siis tehdessäni, miksi tuolla vasemman reunan tummalla hahmolla on kurkussa tuollainen juttu, mutta sehän on se, mitä ahdistuksessa niin moni kokee: pala kurkussa, kurkkua kuristaa ja toisaalta se sama alue avaa reitin toiseen, kun vain avaan kurkkuni, kun sanon, saan sanotuksi, sanojen sillan kautta toisen kohtaamiseen, ne pienet sanat...

EDIT: Aktiivista keskustelua on kehkeytynyt Aikamatka oppimisen ja koulun tulevaisuuteen -Facebook-ryhmässä.