Selkokielellä tekijänoikeusasioista

No otsikko on tietenkin mahdoton toteuttaa, mutta silti. Kouluissa kohtaa niin paljon epätietoisuutta, että aion uhmata luonnonvoimia ja laatia pienen kätevän kortin, jossa on perusasioita mahdollisimman oikein ja mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa. Olen laittanut joitakin oman ymmärrykseni mukaan keskeisimpiä nyt tähän, olisi mahtavaa saada oikomista ja täydennystä:

• Netistä on luvallista ladata sisältöjä, kuten kuvia, omaan käyttöön. Edelleen verkkoon julkaiseminen ei ole omaa käyttöä.
  
• Kaikkea netistä ladattu tai painotuotteista skannattua ei saa julkaista verkkoon, ei edes oppisisältöjen ja oppimistehtävien osana. Suljettuun oppimisympäristöön julkaiseminen ei ole sen sallitumpaa kuin avoimeen verkkoon julkaiseminen.

EDIT (kiitos T.): Voisi sanoa, että yksityiskäytön puitteissa teoksia saa käyttää ja kopioida. Opiskelu on yksityiskäyttöä. Samoin kopion tekeminen kaverille. Mutta kopioiden tekeminen >30 kaverille alkaa jo olla julkista toimintaa. Eli teoksia saa esim. valokopioida tai kopioida netistä itselleen oman opiskelun tueksi. Ja pienimuotoinen omalle lähipiirille näyttäminen ja kopiointi on ok.

• Linkin tekeminen on aina sallittua. On kuitenkin syytä välttää sellaisiin sisältöihin linkittämistä, joissa epäilee tekijänoikeusrikkomusta (esimerkiksi uuden elokuvan taltio netissä).
  
• Siteeraaminen on sallittua. Sitaatti on lyhyt, se erotetaan selkeästi muusta sisällöstä ja lähde merkitään tarkasti.

EDIT (kiitos T.): Siteerauksella on myös oltava hyvä syy. Esim. kuvan käyttäminen oman esityksen kuvituksena ei ole siteerausta. Jos taas kuva oleellisesti liittyy esityksen aiheeseen (esim. kaavakuva, joka selventää käsiteltävää ongelmaa), siteeraus voi olla perusteltua.

Siteerauksia ei kannata olla kovin paljon - parempi kirjoittaa asia omin sanoin ja viitata alkuperäiseen teokseen. Jos koko teos on pelkkää siteerausta, onko siinä omaa lainkaan?

• Tekijänoikeus koskee myös verkkoon julkaistua, vaikka tekijänoikeusmerkintää ei olisikaan näkyvissä.
• Tekijänoikeus koskee kirjallista tai taiteellista teosta. Teoskynnyksen ylittymiseen vaaditaan omaperäistä tekijän luovaa työtä. Käytännössä teoskynnyksen ylittyy melko helposti valokuvien, piirrosten, musiikin ja muun vastaavan suhteen.
• Lukion opettajalla ja opiskelijalla on tekijänoikeus omiin teoksiinsa.
• Tekijänoikeuden suojaamaan aineistoon on aina saatava julkaisulupa.

EDIT (kiitos T.): Tarkennus viimeiseen: Kaikkien teosten julkaisuun vaaditaan tekijänoikeuden haltijan lupa - jos olet itse teoksen tehnyt, saat itse päättää. Muutoin on kysyttävä lupa tekijältä, ellei tekijä ole jo etukäteen ilmoittanut luvasta (esim. CC-lisenssillä).

• Tekijä voi luovuttaa nettisisältöjään muille verkkosisältöjen käyttäjille erilaisilla lisensseillä, joista koulutyöskentelyn kannalta tärkein on Creative Commons (CC). Tutustu lisensseihin http://creativecommons.fi/etusivu
• CC-lisenssoituihin sisältöihin kohdistuva hakukone http://search.creativecommons.org/
  
• Muita tärkeitä verkkosivuja:
• Opetusministeriön tekijänoikeussivusto: http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/
• Kopiraitti-opas http://www.kopiraitti.fi/
• Jukka Korpela: Tekijänoikeusfakki http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/ (tämä on jo melko vanha, päivitetäänköhän edelleen?)

EDIT (kiitos anonyymi): Suosittelen tutustumaan seuraaviin sivuihin, tp://www.theseus.fi/tekijanoikeudet.html sekä http://www.theseus.fi/CC-FAQ.html ja huolelliseen kirjoittamiseen.

• Mitä remiksauksesta kannattaisi laittaa? 

EDIT (kiitos T.): Remiksaus on uuden teoksen luomista käyttämällä muita teoksia pohjalla. Esim. otetaan piirretty tv-ohjelma, johon äänitetään oma ääniraita päälle. Tai lisätään videoon tanssimusiikkiraita. Tai otetaan useammista videoista pätkiä ja rakennetaan uusi kokonaisuus.

Remiksaus on sallittua yksityiskäytön piirissä, mutta jos teoksen aikoo julkistaa, pitää remiksissä käytettyjen teosten tekijöiltä olla lupa teoksen muuttamiseen ja jatkolevittämiseen muutetussa muodossa.

Käytännössä valtaosa esim. YouTuben remix-videoista on laittomia.

Jos haluaa pelata sääntöjen mukaan, käyttää remiksauksessa vain CC-lisensoituja teoksia, joissa ei ole ND-ehtoa (ei johdannaisia). Tai pyytää teosten tekijöiltä luvat yksitellen.

YLE ja CC: http://www.youtube.com/watch?v=6Kk8daErSZ8

Esimerkki video+oma ääniraita -remiksauksesta: http://www.youtube.com/watch?v=hXP3pAWT22A

Lyhyihin pätkiin ja parodiaan perustuen laillinen remix-video Disneyn materiaalista: http://www.youtube.com/watch?v=CJn_jC4FNDo

Ja huomiona siis, että tämän pitää valjeta 16-vuotiaalle lukiolaiselle edes jollakin tavoin. Kortti ei saa paisua yli äyräiden. Mitään monimutkaista ei voi laittaa.

EDIT: ja näistä nyt sitten selkoisesti yhteen pieneen korttiin, se on kumminkin tavoite, pitää olla kätevä ja käteen sopiva.

EDIT: Tekijänoikeuskysymyksistä keskusteltu myös Vinkkiverkossa.

Sosiaalisen median lukiokurssi

Kirjoittelin juuri perusteluita sosiaalisen median lukiokurssille (työmaawiki), jonka aineistoja teen Vinkkiverkon lukiohankkeen (Oph:n oppimisympäristöjen kehittämishanke) viimeisenä työnä (Vinkkiverkon opettajaverkoston ylläpito jatkuu AVO-hankkeen voimin).

Tällaista tekstiä olen nyt kirjoittanut perusteiksi kurssille. Mielelläni otan vastaan kommentteja ja oikomista tai lisämutkia!

"Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta." (Määritelmä Jussi-Pekka Erkkola, 2008, ks. pdf.)

Sosiaalinen media (käytetään myös ilmaisua yhteisöllinen media) on noussut viimeisten vuosien aikana merkittävään rooliin ihmisten arkipäivässä, mutta se on vaikuttanut myös paljon tieteelliseen toimintaan, uusiin liiketoimintamalleihin, vapaa-aikaan ja viestintäkulttuuriin. Sosiaalisen median toimintataidot eivät liity vain tietotekniikkaan vaan viestintäosaamiseen monipuolisesti. Kyse on tiedonkäsittelytaidoista, jaetusta asiantuntijuudesta ja yhteistyöstä. Kääntöpuolena on korostunut myös oman identiteetin ja henkilökohtaisten tietojen suojeleminen, informaatiokuormitus ja negatiiviset ryhmäilmiöt, kuten kiusaaminen.

Sosiaalisen median käyttötaidot ovat metatasolla inhimillisen toiminnan perustaitoja. Koska toimintaympäristö on uusi ja koska aiemmilla sukupolvilla ei ole nuoruusaikaista kokemusta sosiaalisen median maailmoista, eivät vanhemmat ja opettajat kykene omaan elämänkokemukseensa nojaten opastamaan nuoria sosiaalisen median toimintakulttuuriin. Toisaalta ne nuoret, joita voidaan joidenkin tutkijoiden mukaan nimittää diginatiiveiksi tai sosiaalisen median alkuasukkaiksi, eivät oman elämänkokemuksensa vähäisyyden vuoksi osaa automaattisesti soveltaa sosiaalisen median käyttötaitojaan oppimisen, tutkimuksen ja työnteon yhteyksissä.

Näistä lähtökohdista on rakennettu lukion sosiaalisen median kurssi, jossa lukioväki, niin opettajat kuin opiskelijat, voivat yhdessä tutkien etsiä hyviä toimintatapoja.

Kuinka sosiaalinen media koskettaa lukiokoulutusta?

Sosiaalinen media tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, sovellusohjelmien ja verkkopalveluitten mahdollistamaa vuorovaikutusta ihmisten kesken. Vuorovaikutuksen keskeisiä elementtejä ovat sisältöjen yhteinen tuottaminen, sisältöjen jakaminen sekä kommunikointi. Tekniset ympäristöt mahdollistavat sekä reaaliaikaisen viestinnän että viivästetyn viestinnän. Myös syntyneet tuotokset useimmiten varastoidaan palveluntarjoajien palvelimille. Sisältöjä voidaan jakaa sekä avoimesti että itse määritellylle joukolle. Sosiaalisen median voima perustuu vertaistuotantoon. Avoin tiede (open science) ja siihen liittyvä tiedeaineistojen vapaa saatavuus (open access) ovat oppimisen näkökulmasta johtaneet avoimen oppimisen (open education) ja oppimisverkostojen laajamittaiseen edistämiseen.

Kurssin aikana opiskelija tutustuu sosiaalisen median toimintakulttuuriin ja työvälineisiin. Keskeisenä opiskelun kohteena on omien opiskelu- ja työskentelytaitojen kartuttaminen sekä yhteisöllinen oppiminen.

Sosiaalisen median kurssi liittyy voimassa olevan lukion opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin Teknologia ja yhteiskunta sekä Viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssi tukee opinto-ohjauksen yleisiä päämääriä jatko-opinto- ja työelämävalmiuksien lisäämisessä sekä omien opiskelutaitojen kehittämisessä. Opinto-ohjauksen tavoitteena lukiokoulutuksessa on ohjata opiskelija hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia, mitä tavoitetta sosiaalisen median kurssi omalta osaltaan edistää.

Paa pataan!

Luen keittokirjoja iltaisin tai ruokatauoilla. Olen keräillyt niitä ja reseptejä jo 30 vuotta. Keittokirjoja pidän kulttuurikirjallisuutena siinä, missä runoutta. Erityisen mieluisia ovat tarinoivat keittokirjat, kuten tuoreehko musikaalinen Mojo. Kirjassa jutellaan musiikista ja netistä löytyy linkit sekä iTunesiin että Spotifyhin, mikä on mielestäni tosi mainiota keittokirjailua, kiitos vain Visa Nurmi, Iiro Rantala ja Antti Vahtera.

Ensimmäinen koulutukseni opasti kauhan varteen. Ruokinta on ollut osa arkea ja juhlaa monin tavoin. Tarinoita on kertynyt. Siispä Qaikussa #keittokirja ja omalta osaltani reseptejä ja ruokajuttuja Paa pataan -blogissa. Tunnuskuva on Tukholmasta, kauppahallista, jonka tarkkaa nimeä en tosin muista, mutta iso se oli ja täynnä herkullisia ruoka-asetelmia.

Sommittelin kokeen, jota ei tarvitse valvoa

Maanantaina ja tiistaina olen virtuaaliopetuksen päivillä Helsingissä. Maanantai-illan oppitunnit piti järjestellä. Opokurssin tunti siirrettiin, filosofian kurssilaiset keskustelevat verkossa (vaihtoehtona on pohdiskelu paperille) mediasta, tiedosta ja totuudesta ja psykologian kurssilaiset tekevät välikokeen.

Vinkkiverkosta löysin äsken vinkin Teacher Tube -videoon, joka havainnollisti digitaalista kuilua yhdysvaltalaisille collage-opettajille. Videolla oli muutama hyvä kysymys. Videolla on keskeisiä ajatuslainauksia tutkijoilta. Muun muassa tutkimustulos siitä, miten nuoriso edelleen koulussa on vastaajan roolissa, oli hätkähdyttävä. Opettajat kysyvät, eivät opiskelijat. Kysymisen taito on kuitenkin avain oppimiseen, siitä lähtee ihmetys.

Videon katsottuani päätin kertoa tähän tuosta välikokeesta. Opiskelijani saavat käyttää kaikkea mahdfollista informaatiota, mitä löytävät. Koekysymyksetkin ovat jo netissä, jos joku ne sattuu löytämään. Jokainen saa eri kysymykset. Kurssilla on 16, joten tein 32 kysymystä, valitsevat kahdesta toisen. Tavoitteena on kirjoittaa lukion esseetyyliin koevastaus, jossa ei siis saa lainata lähteitä. Oleellinen juttu on se, että pyydän jäsentelemään vastauksen ja liittämään jäsentelyn osaksi koevastausta.

Arvioinnissa annan painokkaiten palautetta tiedon jäsentelystä ja vastauksen rakentamisesta saatavilla olevan tiedon avulla. Se jäsennys onkin siis oleellinen osa koetta, vaikka sitä kokeen tekijät eivät ehkä tiedä (jos siis joku ei lue tätä blogia). Sovimme myös, että koetta ei valvo kukaan. Jos joku on sairaana tai saksan tunnilla (kun menevät maanantaina päällekkäin), tekee kotonaan. Aikarajoitus 70 minuuttia ja luottamus, että kurssilaiset haluavat kuitenkin mitata omaa osaamistaan, on mielestäni riittävä valvoja. Jos joku työllistää kaveriaan, se kyllä näkyy. Siinä tapauksessa välikokeen tulos poikkeaa muusta näytöstä.