Kehitysblogi

Kehitysblogi on Peda.net -verkko-opiskeluympäristöön juuri lisätyn blogi-modulin esimerkki ja ympäristön kehittelytyössä toimivan Juha Lahden henkilökohtainen kehitystyöväline.

Blogi ja ajattelun taidot

Keskeneräisyyttä kannattaa ylistää. Koulujärjestelmämme on pitkään ylläpitänyt käsitystä input-output -oppimisesta. Opettaja opettaa - oppilas oppii. Epävarmuuden sietokykyä ei ole kasvatettu (15.4.06 Hesarissa oli kiinnostava artikkeli japanilaisen kirjoitusjärjestelmän epävarmuuden sietoon koulivasta luonteesta). Ammattilainen ei tuota valmiita ajatuksia vaan kehittelee ja prosessoi. Tutkimustyö ei etene koskaan suoraviivaisesti. Työ tekijäänsä neuvoo. Hapuilu ja etsiminen ovat tärkeitä taitoja - eivät häpeän aiheita.

Kirjoittaminen on tutkimuksilla todistetusti verraton oppimisen väline. Kirjoittaessaan ihminen jäsentää tietojaan. Kirjoitettuun voi toinen tarttua ja viedä ajatuksia eteenpäin. Bloggaaminen valmentaa kirjoittajaa sietämään keskeneräisiä ajatuksia. Sama funktio on joidenkin haukkumilla tekstiviesteillä, verkkokeskusteluilla, uutisryhmillä, mesellä ja chatillä. Sähköinen juttelu asettuu puheen ja perinteisen kirjallisen ilmaisun välimaastoon. Sähköinen juttelu jättää jäljen, johon voi palata. Merkittävää (toivorikasta) on myös huomata, että kaikki sähköisen juttelun muodot ovat kehittyneet epävirallisen kulttuurin piirissä. Niihin on jäänyt villin ja vapaan ilmapiirin henki, joka kannattaa mielestäni ehdottomasti kantaa myös oppimiskäyttöön. Valmiiden ajatusten illuusio on syytä romuttaa. (Toki juttelevaa kirjoitusta on monenlaista, myös pelkkää puppua, mutta lukija voi tehdä valintoja, puppua ei kukaan pakota lukemaan.)

Bloggaaminen on näkyväksi tuotettua ajattelua. Parhaimmillaan se on avointa Tekstiä, johon lukija voi tarttua. Legendaarinen Roland Barthes on luonut käsiteparin avoin ja suljettu teksti. Perinteinen opetuspuhe on ollut suljettua tekstiä, julistusta, tiedon kultajyviä, joiden poimijoille ei ole jätetty nokan koputtamisen sijaa. Avoin Teksti asettuu dialogiin, se on syntyessään valmis kuulemaan, mitä muut ajattelevat. Avoin Teksti tunnustaa, ettei maailmassa ole valmiita totuuksia. Blogit ovat koko olemukseltaan avoimen Tekstin areenoita.

Miten sinun mielestäsi nykyinen koululaitos opettaa ajattelun taitoihin? Kerro kommentoimalla!

Ajankäyttö, tehokkuus ja Internet

Varmaan jokaisella on kokemuksia siitä, kuinka ajantaju katoaa tietokoneen äärellä. Sekä opettaja että opiskelija saattavat eksyä aiheesta ja mukavat verkkoseikkailut voittavat motiivien keskinäisen kamppailun. Kokeilemalla voit löytää omaan keskittymiseesi avaimia. Hyviin työtapoihin on hyvä opastaa myös opiskelijoita. Pidä tuumaustauko, tutkaile omia työtapojasi, uudistu jos on tarpeen!

Seuraavista asioista voi olla apua:

1. suunnittele hyvin, mutta älä jumitu suunnitelmiin, niitä voi kehitellä ja muunnella matkan varrella
2. tee, älä jahkaile; usein voit jälkikäteen korjailla tekemisiäsi, blogistakin voi korjata kirjoitusvirheet
3. tee listoja tekemättömistä asioista ja viivaa yli hoidetut tehtävät
4. vältä jatkuvaa sähköpostin lukemista (ota tavaksi tarkistaa posti esimerkiksi tiettyinä aikoina), maailma ei kaadu, jos et ole kaikkien kanssa kaikkialla kaiken aikaa (infoähkyä voi välttää)
   
5. opettele itse lähettämään hyvin otsikoituja, lyhyitä sähköposteja
6. suosi sähköposteja puheluiden sijaan, puhelut voi varata työ- ja opiskeluaikana vain kiireellisiin asioihin; myös pikaviestit (mese) ja Skype ovat verrattomia, Skypen tilaa vaihtamalla voit näyttää, milloin sinua ei sovi häiritä, Skypellä voi myös nopeasti lähettää kommentin tai kysymyksen online-tilassa oleville
7. käytä itsellesi sopivaa virtuaalista työpöytää (nykyisin löydät sopivia palveluita myös verkosta): sähköpostin saapuneet-kansio, selaimen suosikit, oma kotisivu, blogi, verkkoon tallennetut suosikit... (korjaan itse talteen heti hyvän verkkosivun, Blogger-blogiin sen saa napin painalluksella Googlen työkaluriviin asennettavalla Blog This! -toiminnolla, Blogroll-linkkilistaan linkit voi kerätä vastaavalla Blogroll It! -linkillä)
8. käytä kalenteria, liitä kalenteri opintokokonaisuuteen / oppimateriaaliin, jos mahdollista, opasta opiskelijoita merkitsemään tärkeät ajat kalenteriin (aikuisten opinto-ohjaajana uskallan sanoa, että tämä kannattaa Aina Tuoda Esille); kokeile, sopiiko sinulle esim. MS Office Outlook-kalenteri, jonka voi synkronoida puhelimen kalenterin kanssa ja joka toimii myös hyvin yhteen RSS Calendar -kalenterin kanssa (ks. esim. Kotkan aikuislukion verkkokalenteri)
   
9. aikatauluta verkko-opiskelu hyvin, vältä liian massiivisia tehtäviä (aloittelevan verkko-opettajan ongelma), laadi ennemmin useita oppimisprosessia edistäviä tehtäviä (mieluummin portfolio kuin yksi iso tutkielma)
10. etsi omat keskittymisen avaimesi, esimerkiksi musiikki sulkee monilta ihmisiltä häiritsevät ärsykkeet (minä saan paljon aikaan Genesiksen ja Deutsche Wellen kanssa)
11. kiinnitä huomiota työympäristöön, ikkuna on tärkeä tietokoneen kanssa työskentelevälle (itse en osaa ajatella ilman maisemaa, ulos katsominen tekee myös silmille hyvää)
12. nouse välillä tuolilta ylös, kävele, puuhaile rutiiniasioita (aivot työskentelevät vapaammin, kun et tietoisesti pinnistele)
13. ota nokoset (aivot saavat aikaa yhdistellä ja järjestellä asioita) ja nuku riittävästi (uni on merkittävää oppimisen ja oivaltamisen kannalta); työpaikallakin pitäisi olla mukava sohva (asenemuutosta kaivataan), sillä tutkimukset osoittavat kiistatta työtehon kasvavan päiväunien avulla
14. ulkoile ja rentoudu, ole välillä laiska (minulta silloin tällöin kysytään tehokkuudestani, perusvastaustani ei ymmärretä: olen lahjakas nukkumaan ja laiskottelemaan; laiskuuden hyveestä kertoo myös Henrik Ingo)
15. tunnista omat stressitekijäsi ja huomaa, että ne ovat hyvin henkilökohtaisia: toinen stressaantuu siitä, mistä toinen nauttii; stressi on tärkeä liikkeellepaneva voima ja haitaksi vain uuvuttaessaan ihmistä, stressi on yksilöllisellä tavalla kytköksissä ihmisen fysiologiaan, joten omaa kehoa on syytä kuunnella; tarkkailun kohteita ovat uni, lihasjännitykset, vatsan ja suoliston toiminta, sydämen toiminta, allergiset reaktiot, infektioherkkyys ja mieliala (jos et koskaan innostu mistään, on Elämän Remontin paikka)
16. tee asiota, joista saat iloisen mielen, joihin innostut, jotka tuottavan flow-tunteen; en tietenkään voi kellekään suositella omaa mottoani työn suhteen, mutta voin sen kertoa: "tee välttämätön: olet vanki, tee enemmän: olet vapaa"; työhyvinvointitutkimuksissa on todettu, että ihminen ei uuvu työtaakan alle vaan siihen, ettei työ ole omaa, ettei omaan työhön voi vaikuttaa, ettei työ anna haasteita (yksitoikkoinen helppo työ uuvuttaa enemmän kuin itsenäinen ja haasteellinen); tietotyön ja verkko-opiskelun kohdallakin sopisi miettiä vakavissaan ja vapain mielin iloa, onnistumista, innostumista
17. älä tee kaikkea itse ja yksin, kysy kavereilta ja auta heitä
    
18. harrasta matematiikkaa, fysiikkaa, runoja, mietiskelyä, musiikkia, käsitöitä, filosofiaa, ristisanoja, sukudoja, leikkimistä, mielikuvittelua, piirtämistä, meren rannalla kävelemistä... varo yksipuolistumista ja ajatusten rajautumista vakiouomiin; nykyaika opettaa tehokkuutta väärin: sinusta ei tule tehokas, jos teet vain yhtä asiaa >> lue, mitä Tapio Varis kirjoittaa renessanssikasvatuksesta (kummalliset asiat voivat luoda oikoteitä aivoissa, olen esimerkiksi itse havainnut kuuluvani ihmisiin, joilla on eideettinen muisti, näen/hahmotan/muistan webin tai tietokoneen kuin maiseman ja vielä niin, että liikkumalla maisemassa - mieluiten uidessani - teen verkko-oivalluksia; on ollut hauskaa havaita, että tilassa liikkuminen on keskeistä myös esim. Mediaopettajalle) ja taistele taide- ja taitoaineitten puolesta!!! niiden vähentäminen opetussuunnitelmista tyhmentää kansakuntaa, vähentää luovuutta ja lisää työpahoinvointia ja apatiaa
    
19. anna muiden kadehtia - ajattele, mitä ajattelet; ihmisen on turha tuhlata hyvää aikaansa muiden kadehtimiseen (sitten onkin eri asia, jos on vaipunut masennukseen eikä sen vuoksi jaksa nähdä itsessään mitään myönteistä, silloin ihminen kaipaa muiden kannattelua, mutta masennus on eri asia kuin kateus ja siitä syntyvä muut-osaa-minä-en-oo-mittään -ajatuskehä)
    

Blogi oppimis- tai tutkimuspäiväkirjana

Blogin avulla voi toteuttaa avoimen oppimispäiväkirjan. Päiväkirja voi olla osa kurssisuoritusta tai omasta halusta nouseva, oman oppimisen havaitsemisen ja ohjaamisen väline.
>> Katso oululaisen Janiika Aaltosen Biologiblogia
>> Katso Takaisin koulunpenkille -blogia
>> Katso Mediatakomo -blogia (opiskelijaryhmän yhteinen)
>> Katso oivaltavasti toteutettu Latinaa -muoto- ja lauseoppia

Tutkija tai tutkimusryhmä voi käyttää blogia tutkimuspäiväkirjana. Kommentoinnin avulla voi syntyä uusia näkymiä omiin ajatuksiin. Samalla tutkimuspäiväkirjaan on helppo liittää verkkolinkkejä ja digitaalista aineistoa. Tutkijan blogi voi toimia myös oman työn ohjaamisen ja ajatusten tuulettamisen väylänä. Tutkijaryhmän yhteinen blogi on myös nopea, vuorovaikutteinen julkistamiskanavana.
>> Katso Simon Price's Research Weblog
>> Katso Tiede & Mies -blogia
>> Katso F-Securen virustutkijoiden yhteistä: News from the Lab