tiistaina, lokakuuta 27, 2009

Wau: Sometu-verkostossa on virtaa

Monin paikoin ovat viime päivinä paperikoneet laulaneet Hämeenlinnan suuntaan, ITK'10 kutsuu kertomaan digiarjen unelmia, deadline beta oli 25.10. ja konkarit jo arvasivat, ettei sitä nyt niiin vakavasti kannata ottaa. Oletusten mukaan viimeisiä puristellaan 1.11. saakka.

Sometu-verkosto lähetti esityksen kokonaisesta päivän mittaisesta foorumista, otsikolla Piloteista arkeen. Hakemuksen johdanto alkaa lauseilla, jotka ovat hieman toisessa muodossa tarttuneet korviini viime aikoina:

"Päästäänkö sosiaalisen median opetuskäytön piloteista arkeen vai ottavatko kehittäjäpioneerit entistä pidemmän hajuraon suuriin joukkoihin? Onko tulevaisuuden näkymänä sosiaalisen median hyppivä kirppulauma, pieni ja ärhäkkä kokeilijaporukka, joka ei koskaan saa suuria joukkoja mukaansa? Vai olisiko pilottien voimin käynnistetty moottori, joka ei sammu alkumatkalla?"

Foorumin sisältö syntyi ihastuttavalla aaaaah yhteishöyryllä, keskusteltiin Sometu-ryhmässä (jossa on jo 75 jäsentä wau wau!), skypeteltiin ja laiteltiin kokoon kollektiivisesti miellekarttaa, joka elää edelleen (MindMeister hyväksi havaittu). Syyslomilla olijoita paikkailtiin chattäillen ja copy-paste-edit-menetelmällä ryhmäkeskustelujen ideapoikasista.

Luvassa on frontaaliesitelmämallin murtamista, osallistavaa ja yhteiskehittelevää keskustelua. Lähtökohtana ei ole viimevuotisen toistaminen.

Nakkikioski on saavuttanut, jos ei vielä aikuisuutta, niin kunnon teini-iän: Matkatoimisto SOME avaa luukkunsa avointen sisältäjen torilla, jos ITK-raati niin suo. Hakemuksessa rehellisesti todetaan, että "Matkatoimisto SOME:n suunnitelmat ovat vielä levällään..." Mistäs sitä tietää, mikä on huhtikuun 2010 kiehtovin SOME-matkakohde.

ITK-päämajasta oli jätetty viestiä, että Sometu voisi ehdottaa myös teemaseminaarin ja toisenkin. Siihen koukkuun tartuttiin tänä aamuna, kun foorumit sun muut oli hoideltu. Yrittäjyys/bisnes-ihmiset olivat olleet valppaina, keskustelu oli ollut tuoretta pitkin syksyä ja foorumin laidalla roikkuvia ideoita oli ollut monta. Ei siis ihme, että maanantaiaamun kärpät tarttuivat heti syöttiin ja ruudulla lähes vilisi talkootanssi. Teemaseminaarin wikissä on monta vastuunkantajaa, ideoita virtaa. Vaikka vastuu nakitettiin yhdelle, ryhmää ja vastuunkantajia kertyy. Sometu toimii surrurrurrur....

perjantaina, lokakuuta 23, 2009

Kelmukelmit kellistävät kiinnostuksen

Kalvosulkeisten ja Power Point -tykitysten jälkeen kansa alkaa nurisemaan sisällön ja laadun perään. Kapinoinnin esiasteita on ollut ilmassa. Ilmiötä on pähkäilty urakalla Sometun keskustelussa.

Toikkasen Tarmo on tehnyt nyt miehen työn ja kiteyttänyt sekä kuvaksi että sanoiksi tähdellistä mietittävää esitysten visuaalisen osan merkityksestä. Blogi-kiitos raikukoon Tarmolle!

Tarmo: "Värikkäät diat ovat kiva juttu ja elävöittävät esitystä, mutta pelkästään niiden avulla ei huipulle päästä. Yleisö alkaa vaatia parempaa esiintymistekniikkaa, mihin kuuluu äänenkäyttö, elekieli, lavan haltuunotto, tauotus, tarinankerronta, dramatiikan taju – esiintymistaidot lyhyesti sanottuna."

EDIT: Tuijan Tuhat sanaa -blogissa samasta aihepiiritä (kiitos Raimo muistutuksesta!).

torstaina, lokakuuta 22, 2009

Funetista Facebookiin

Kirja julkaistu!

Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen & Sari Östman
Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria
Nidottu, 333 sivua. Gaudeamus 2009.
Suositushinta 33 €

Meiän miä haastaa

Miäpäs alon taas kirjottaan pieniä murrepakinoita. Niitä voip lukia miun plokista Dojolaiset-verkostossa. Siellä on melkosen saattava murreporukka, juttua tulee solkenaan. Ensimmäisen uuen pölötyksen nimenä on Mistään kotosin. Oommiä ennenkiin murrepakinoita tehny, niitä on julkastu Kaakonkulmassa.

tiistaina, lokakuuta 20, 2009

Ahistaako-kiinnostaako twitteröinti?

Tulossa suomalainen Twitterkirja lupailee apua ahistukseen ja opasteita alkumatkalle. Ensimmäinen luku luettavissa kirjan verkkosivuilla, samoin sisällysluettelo nähtävillä. Kirjan on kirjoittanut Maija Haavisto, kustantaja FinnLectura.













Oma Twitter-linkkikokoelmani.

keskiviikkona, lokakuuta 14, 2009

Wikispaces-wikissä nyt keskustelu ilman kirjautumista

Wikispaces-wiki on aiemmin vaatinut keskustelua varten tunnusten luomisen. Nyt Wiki Permissions -sivulla voi rastittaa vaihtoehdon, että keskusteluun voi osallistua kuka tahansa. Tämä helpottaa oppituntikeskusteluitten luomista wikiin.

tiistaina, lokakuuta 13, 2009

Nyt Google-dokumenteissa myös kansion jakaminen

Google-dokumentit tarjoavat välineitä työstää yhteisesti tiedostoja. Näihin saakka yhteistyöhön on pitänyt kutsua kollegoita dokuementti kerrallaan, mutta nyt on mahdollista myös perustaa omalle ryhmälle jaettu kansio. Hienoa edistystä!

Lisätietoa aiheesta Googlen opastussivulta.

Perustietoa Gogle-dokumenteista:

Jaettu Google-dokumentti voi korvata palaverin

Google-dokumentit sisältävät tekstinkäsittelyn, esitystyökalun ja taulukkolaskennan eli perinteiset toimisto-ohjelmat terästettynä kätevällä lomakkeiden laatimistyövälineellä. Uutta ja erityistä on jaettu työskentely eli usea ihminen voi eriaikaisesti tai yhtäaikaisesti työstää samaa dokumenttia.

Dokumentit voidaan julkaista www-sivuina. Dokumentit voi tallettaa useaan eri muotoon, myös pdf-tiedostoiksi. Google-dokumenttien avulla voi lisäksi avata ja muokata toimisto-ohjelmilla laadittuja tiedostoja.

Yuuguu jakaa näytön näppärästi


Tätä olen etsinyt ja kaivannut piiiitkään ja löytyipä, yllätyksellisesti vieläpä (kiitokset eilisestä Espooseen!): Yuuguu-palvelussa voi jakaa oman työpöydän vastapuolelle joko yhdensuuntaisesti (esityksen tyyliin) tai kahdensuuntaisesti (helpdesk-tyyliin). Kun ohessa on Skype tai muu viestintäväylä, päästään sujuvaan yhteistyöskentelyyn. Näillä keinoin esimerkiksi etäopiskelijan opastaminen hänen omalla koneellaan sujuu.

Yuuguu sisältää itsessään chatin ja sovelluksesta voi suoraan soittaa Skype-puhelun. Vastapuoli ei tarvitse esitysvaihtoehdossa mitään asennuksia omalle koneelleen vaan näkymä avautuu selaimeen.

maanantaina, lokakuuta 12, 2009

Kuka kävi sivullasi? IP-osoitteen kaivuripalvelu


WHOIS? selvittää, mistä tietty IP osoite on peräisin tai kuka omistaa domainin.

Ilahduttavaisuus pientä mutta suurta

Viime maanantaina koulullamme oli aikuisopiskelijan viikon tapahtuma. Kahvipöydässä tuli rupateltua lasten ja lastenlasten syntymäpäivistä ja lahjatoiveista, kuten siitä, että sekä 3- että 18-vuotta täyttävä toivovat lahja-autoa, että eipä näytä toiveissa suurta kekseliäisyyttä olevan.

Keskiviikko-iltana ensimmäisen jakson viimeisellä tunnilla sitten nuo veikeät ja sydämelliset opiskelijamme löivät meikäläistä puulla päähän, no ei nyt ihan kolkaten vaan ilahduttavaisesti, puuautolla. Aleksi-pojanpoika, tuo 3-vuotissynttäritoiveen esittäjä, on muutaman kerran käynyt psykologian oppitunneilla ja niinpä "opiskelijakollegat" muistivat pienellä puisella punaisella paloautolla.

Pienen pojan mieleen on jo jäänyt myönteisiä koulumuistoja. Lahjayllätys ilahdutti paitsi varsinaista saajaa myös ope-mummoa. Samalla tuli jälleen kerran mietittyä sitä, miten huomaaminen, asiaan tarttuminen, toisen ajatteleminen, hyvä ajatus ja sen osoittaminen, pienet sanat ja pienet teot, ovat merkityksellisiä, suuria.

Viime viikolle mahtui useita pieniä hetkiä kiitoksen sanoja, pienestä ilahtumista. Kuten pienen pienen jaetun Twitter-lauseen suuruus. @Lyyraplus oli perjantaina nähnyt sen vaivan, että jakoi Twitterin kautta pienen ajatuksen: "Pekka Räihä & Matti Rautiainen: Kiireessä opiskelijalle ei jää aikaa ajatteluun ja opiskeltavien asioiden ymmärtämiseen."

Ajatus osui suoraan siihen, mitä olimme juuri muotoilemassa Vainion Leenan kanssa tulevan Tiedosta-lehden artikkeliin. Artikkelin ideana on slow learningn, hidas oppiminen (ei oppimisvaikeutena vaan seulomisena eli ei yritetä väkisin oppia kaikkea mahdollista vaan jotain hyvin ja syvällisesti, silti myös infovirtauksessa mukana eläen).


Olin hotellissa, kun luin Lyyraplusan viserryksen (tweetin). En ensihakemalla löytänyt netitse lähdettä, joten kysyin häneltä twitteritse (olemme "vain" nettituttuja), että mistäs tämän tiedon sait ja vastaus tuli pikapuoliin, että Hesarissa kirjoittivat ja netitse selvisi, että Vieraskynä 8.10.09. Kiittelin tietty välittömästi, koska tiedosta oli suuri ilo ja apu. Hyvä käytännön esimerkki siitä, miten nettiystävällisyys auttaa naista työ-mäessä.

Sillä hetkellä ei ollut pääsyä Hesariin ja artikkelin deadline oli muutaman tunnin päässä. Siispä kyselin Qaikussa, jos jokua ystävällissielua huvittaisi avittaa. Ja huvitti, sain artikkelin kolmena kappaleena käsiini tuossa tuokiossa, sekä valokuvana, pelkkänä tekstinä sähköpostissa että pdf-tiedostona.

Toki verkko-Hesarikin olisi voinut sen toimittaa, mutta euro maksuruljansseineen muutamasta lauseesta nykyisen vapaan informaation maailmassa tuntuu pöljältä (varsinkin kun päivän koko lehden saa samalla eurolla kuin edellispäivän lehdestä yhden artikkelin). Mielestäni verkko-Hesarilla saisi olla asiakastili, jonne voisin tallettaa vaikka kympin ja sillä saisi sitten esimerkiksi juttuja tyylin 1 000 merkkiä viidellä sentillä tai jotain sinne päin. Omalle tilille pitäisi saada myös talletettua ostetut jutut, että niihin pääsisi myöhemminkin kätevästi käsiksi (kuten esimerkiksi Editalla hankittujen digiaineistojen suhteen). Mikromaksulla kuluttaisin verkko-Hesaria ihan reippaasti. Enkä voi tajuta, että opiskelijahintaisen digilehden tilaaminen on kalliimpaa kuin paperilehden tilaaminen. Suuri osa opiskelijoista on ympäristötietoisia ja pääsee nettiin jatkuvasti. Nettilehti voisi olla erittäin hyvä tuki opiskelulle, jos siihen pääsisi kohtuullisesti käsiksi.

perjantaina, lokakuuta 09, 2009

Twazzup luo viserrysjäsennyksen

Turun pedagogisten verkkojen kokijoitten oli tarttunut mainio Twitter-väline. Seminaarin tweettailua seuraillaan Twazzup-palvelun avulla. Twazzup sopii sekä henkilö-, asiasana- että hashtag-hakuihin. Tuloksena syntyy mukava koostesivu, jota voi esimerkiksi seminaarissa näyttää taustakanavana.

torstaina, lokakuuta 08, 2009

Onko etätyötä olemassa?

Ensimmäinen graduversioni tutkii etätyötä. Case-study, mielenkiintoinen tapaus. Silloin kirjoitin etätyöstä ja kurkkasin nyt, mitä vuonna 2000 tuli aiheesta kirjoitettua. Kappale on parin sivun mittainen, poimin tähän jotain keskeisimpiä (lähteisiin perustuvia kiteytyksiä):

"Etätyö määritellään poikkeuksetta kahdella perusmääreellä: 1) etätyö tehdään muualla, kuin toimeksiantajan toimitiloissa ja 2) etätyössä käytetään hyväksi sähköistä tiedonkäsittelyä ja tiedonsiirtoa. Silti etätyö on vielä varsin epäselvä käsite. Siihen rinnastuvina käsitteinä esiintyvät muun muassa kotiansiotyö ja joustotyö.

Etätyön käsite on uutuutensa ja vähäisten sovellusten vuoksi hahmottumaton. Varsin yleistä on se, että palkansaaja tekee osan työstään kotona ja osan varsinaisella työpaikalla. Ylitöiden tekemistä kotona ei lueta varsinaisesti etätyöksi. Etätyön tekemisessä voidaan erottaa kaksi pääluokkaa eli palkkatyösuhteessa tehtävä etätyö ja yrittäjänä tehty etätyö.

Etätyö ei ole vain tekninen, työvälineeseen liittyvä ratkaisu, vaan työtoiminnan kulttuuriin liittyvä muutos. Etätyön oheen liittyy toisen asteen työ eli tuottavaa työtä organisoiva ja ohjaava työ.

Etätyötä on tarkasteltu alueellisen kehittämisen välineenä. Etätyötä käsitellään kirjallisuudessa lähinnä palkkatyön näkökulmasta. Hyvin tyypillinen on kuva, jossa etätyöntekijä on huippuammattilainen, joka tulee kaupungista maaseudulle, koska maalla on vapaata tilaa ja hyvä asua."

Noista ajosta paljon on muuttunut. Olin tänään aamupäivällä kuulolla, kun Tieto rekrytoi insinööriopiskelijoita. (Raporttia Qaikussa). Työ muuttuu vauhdilla. Olen itse sitä mieltä, että nykyisellään on absurdia puhua etätyöstä. Tieto Oy:n kansainvälisten toimintojen johtaja Pekka Viljakainen demosi sitä, miten tuhansien kilometrien välimatka muuttuu mikrosekuntien mittaiseksi. Hänen sihteerinsä on fyysisesti Saksassa ja kollegat ympäri maailmaa. Kuitenkin työskentely on lähes tulkoon kuin toimittaisiin samassa rakennuksessa (jossa ihmiset voivat olla kaukana toisistaan).

Iltapäivällä vastasin erääseen etätyötä koskevaan kyselyyn, jonka jokainen kysymys tuntui mahdottomalta vastata, koska en ilmeisesti jakanut lomakkeen tekijöitten kanssa käsitystä etätyöstä. Jos olen oppitunnilla koulussa ja annan pienen tutkimustehtävän opiskelijoilleni, saatan pohtia itse kollegoitteni kanssa netitse jotakin pulmaa. Olenko lähitöissä vai etätöissä?

Teknologia ei yksin riitä. Se on ollut valmista jo aikapäiviä. Graduraakileessani 9 vuotta sitten: "Voisi väittää, että edelleen puhutaan suhteessa enemmän tekniikasta ja sen kehittämisestä kuin siitä, mitä tekniikalla tehdään. Jo käytössä olevaa tekniikkaa voitaisiin hyödyntää innovatiivisemmin." Ja edelleen: "Etätyö on vuorovaikutusta ja informaation käsittelyä. Vuorovaikutuksen ja informaationsiirron kompastuskivien purkamiseen pitäisi uhrata nykyistä enemmän voimavaroja – sekä tutkimusta että siihen perustuvaa taitojen ja laitteiden kehittämistä."


Tieto Oy:n Tiedon valo -tilaisuudessa esiteltiin teknisiä ratkaisuja, mutta pääviesti oli siinä, että ihmisten täytyy tulla toistensa kanssa toimeen, pitää oppia ymmärtämään toista kulttuurisista eroista huolimatta. Käytännön esimerkeissä tuli näkyväksi työn ja vapaan rajan sulaminen, mikä ehkä kauhistaa monia, mutta joka yrittäjäluontoisille ja luoville ihmisille on arkea. En voi pysäyttää aivojani klo 16, jos minulla on idea. Jos pysäytän, syntyy huonoa jälkeä.

Koskapa ajankäytön omatoiminen säätely tuottaa monille niin suurta tuskaa, siihen pitää tietenkin kehittää menetelmiä. Työelämän pahoinvoinnissa on paljon sellaista, joka ei synny työn määrästä vaan siitä, miten asiat toteutetaan ja vielä enemmän siitä, mitä puuttuu. Olemme taipaleella. Mielestäni keskustelu etätyöstä jumittaa työn kehittämistä. Koko sanan voisi unohtaa. Lähes jokainen työ sisältää etätyöulottuvuuksia, suorittava työ tietenkin vähänlaisesti, mutta tietotyö paljon.

ScreenToasterilla ruutukaappausvideoita

Aikaisemminkin oli tullut vilkaistua ScreenToasteria, mutta nyt, kun Harppaus-opintopiirissä Tero vinkkasi palveluun, päätin kokeilla.

Toimii näppärästi: rekisteröidy, aloita ruutukaappaus (pitää sallia java), tallenteeseen voi lisätä samalla oman selostuksen ja puhuvan päänkin saa webkameralla mukaan, jos haluaa. Tallennetta voi hitusen editoida. Videotiedoston voi tallennusvaiheessa ladata omalle koneelle, julkaista YouTubeen tai julkaista ScreenToasteriin.

Tässä kokeiluni tulos:

Havaintoja LeMillistä

Meneillään on LeMill-talkookutsu. Kirjaan itse tähän muutamia asioita (editoin pitkin viikkoa tätä merkintää, muutan otsikkoa sitten, kun lopetan, joten syötteellä seuraaja saa tämän jutun uudestaan, kun pääsen perille projektissani). Näitä juttuja mielestäni voisi parantaa tai lisätä käytänteisiin:
  • heti etusivulla voisi olla linki: Luo sisältöä, jostain syystä sisällönluomislinkki on muutenkin vaikea havaita, se toki sointuu kauniisti leiskaan, mutta ei nouse esille
  • haku näyttää olevan kätevintä tehdä Googlen kautta (tarkenteella site:lemill.net/)
  • työkaluissa työkalun nimi olisi äärimmäisen tärkeää laittaa tagiksi, kun etsin, onko suomalaisia Wikispaces-juttuja, löysin aika mutkikkaasti artikkeliin, jossa ei ollut edes tagia wiki vaan wikipalvelu, lisäsin heti nuo kaksi tagiä (wiki ja wikispaces)
  • Kun olen ryhmän keskustelussa, en näe paluulinkkiä ryhmään. Pääsen siihen takaisin napauttamalla ryhmän tunnuskuvaa, mutta tämä ei ole oikein intuitivinen tapa palata takaisin.
  • Käytetään rinnakkain termejä ryhmä ja yhteisö. Minusta olisi selkeämpää, jos puhuttaisiin vain ryhmistä.
  • Olisi kiva kommentoida sisältöjä, laittaa niitä omiin suosikkeihin klikkaamalla jotain kuvaketta, kuten monissa ympäristöissä voi tehdä.
  • Kaverin profiilisivulle olisi kiva päästä jättämään viestejä. Nyt pitää kopsata sähköpostiosoite ja lähettää sähköpostia, jos haluaa jotain henkilökohtaista kommenttia lähettää.

keskiviikkona, lokakuuta 07, 2009

Kuinka tehdään slidecast?

Kuinkahan kauniisti suomen kielellä ilmaisisi, mistä tässä jutussa kerrotaan... kun ei slide edes käänny kunnolla, kalvo on tyhmä käännös, power point tekstimainontaa eikä mikään totuuskaan, "diaesityksiähän" tehdään monilla muilla välineillä, joista itse suosin Google-esitystä (saman kaltainen selaimella toimiva palvelu on 280Slides). Dia-sana viittaa menneisiin aikoihin, rainoja katseltiin kauan sitten, ehkä puheraina voisi olla sopiva.

No, paremman puutteessa ja työtohinan keskellä en vaivaa päätäni tällä, kysyn Qaikulta ja Twitteriltä.

Slideshare-palvelussa voi jakaa diaesityksiä. Niihin voi synkronoida eli vaiheistaa ääntä (mp3-tiedostoina). Ääni voi sijaita toisessa verkkolähteessä, jolloin lisätään linkki diaesityksen lataamisen jälkeen tai äänen voi myös tallettaa Slideshare-palveluun (Slideshare-palvelun oma esittely).

Editointia varten avautuu kätevä työkalu, jolla dia kerrallaan raahaamalla vedetään ääniraidan osoitin sopivaan kohtaan. Klikkaa alla olevaa kuvaa, niin näet editorin paremmin.
Tarmo Toikkasella on hyviä puherainoja, esimerkiksi LeMill-esittely. Sun äitis eli Irmeli Pietilä on jo aikaa sitten tehnyt useita hyviä sosiaalisen median välineitä puhuen selostettuja esittelyjä, joihin tässäkin blogissa tuli vinkattua.

Tänä aamuna laitoin itse ensimmäisen puherainan:

LeMill-haaste!

Istahdan nyt aamutuimaan täydentämään suomenkielisiä työkaluohjeita LeMill-verkkoympäristöön. Aloitan blogeista ja wikeistä, koska tuttava on juuri tänään niistä puhumassa ja kaipaili lisätietolinkkejä. Hakujen avulla en suomeksi löytänyt LeMillistä vielä montaakaan artikkelia.

Haastan kaikki tuttavat mukaan talkoisiin: lisää suomenkielisiä opasteita LeMill-ympäristöön!

Liity LeMill-talkoot -ryhmään. Kutsu myös Sometu-verkostossa.

Haaste liittyy AVO-kurssiin ja on oma panokseni kurssiosioon 2.

Tällaisen koosteen lähetin tuttavalle evästykseksi, osa vanhahkoja, mutta ei hapanneita, osa parhaillaan päivityksessä, muutama englanninkielinen, valtaosa omaa tuotantoani:

LeMill-haku suomeksi wiki:
http://lemill.net/tools/tags?tag=wiki&language=fi

LeMill-haku suomeksi blogi:
http://lemill.net/tools/tags?tag=blogi&language=fi

Tänään päivittyy myös Oph:lle tekemäni opas (siirtyy jatkossa toiseen paikkaan)
wiki:
http://sosiaalinenmedia.googlepages.com/sivu6
blogi:
http://sosiaalinenmedia.googlepages.com/sivu5

Laatimiani Wikispaces-wikin ohjeita (opastevideoita), ennen tuoreimpia päivityksiä, mutta edelleen näin se menee
http://www.peda.net/veraja/kotka/vinkkiverkko/tools/opas/wikispaces

Wikispaces-wikin omat video-oppaat (tietenkin englanniksi, mutta tuoreita)
http://www.wikispaces.com/site/tour

Opeblogi: keväältä 2006 avaa blogisanastoa, vanha, mutta noin se edelleen menee
http://opeblogi.blogspot.com/2006/04/blogi-rnsyilev-ilmi.html

Opeblogi: Mitä eroa on blogilla ja wikillä?
http://opeblogi.blogspot.com/2006/12/mit-eroa-on-blogilla-ja-wikill.html

Opeblogi: Blogi + wiki = onnellinen pari
http://opeblogi.blogspot.com/2006/07/blogiwikionnellinen-pari.html

Oppiminen sosiaalisen median verkoissa -esitykseni, josta flash-videot, keskittyy blogeihin ja wikeihin
http://laatupiiri.wikispaces.com/Wikit_blogit_sosiaalinen_median

Wikis in Plain English
http://www.youtube.com/watch?v=-dnL00TdmLY

Blogs in Plain Ensglish
http://www.youtube.com/watch?v=NN2I1pWXjXI&feature=channel

Edit: julkaisin juuri viime viikolla pitämäni lyhyen blogien ja wikien oppimiskäytön esimerkkien esittelyn SlideShare slidecastina eli kalvopohjiin on synkronoitu äänitys kyseisestä tilaisuudesta (kesto 11 min) http://www.slideshare.net/arongas/blogit-ja-wikit-oppimisen-tukena.

sunnuntaina, lokakuuta 04, 2009

Nicht immer auf English

Ich habe in diesem Wochenende gefreut über einige deutschsprachige Microbloggin Dinge im Web.

Zuerst habe ich gelesen einem Blogpost von Ilpo Halonen: Twitter im Sprachunterricht - Fred Dervin in Tempus 6/2009. Dann hatte ich gefunden Dafcommunity im Twitter. Und dann hatte #jams im Qaiku einen Thread auf Deutsch angefangen. Schön!

Google-sites helppo viritellä

Google lopettaa vanhan näppärän Page Creator -sovelluksen. Sitä tulee siinä mielessä ikävä, että sen kanssa sai helposti aikaan erittäin siistiä perus-HTML:ää.

Jatkossa Page Creatorilla luodut sivut siirtyvät automaattisesti Google Sites eli Sivustot -ympäristöön. Sivustot onkin jo nykyisellään monipuolinen ja näppärä. Esimerkiksi halusin äsken luomaani verkkokäyntikorttiin oman kootun bittivistani verkosta. Se syntyy Friendfeedillä. Lisäsin G-sivustolle upotussovelluksen, jolla saa käytännössä liitettyä G-sivustolle lähes mitä tahansa.

Tältä näyttää Friendfeedin upotus G-sivustolla.

Koodipeukalo keskellä kämmentä

Muistan, miten tuskaa joillekin oli kouluaikoina kintaan ja terukkaan neulominen, varsinkin peukku ja kantapää.

Olen etsinyt netistä kätevää palvelua, johon voisi rakennella oman nettikäyntikortin helposti, mutta ei vaan löydy. Niinpä sitten näppäimen esiin, vaikka tuntuu, että nyt neulotaan rasvatuilla ja vääntyneillä puikoilla. Google sites välineenä, alt-tekstit pitää lisätä käsin, samoin mouce overit. Eikä oikein kätevästi etene, mutta alku on.

Tällainen on kätsy laittaa sähköpostin allekirjoitukseen, blogikommenttien nettisivutiedoksi ja muualle, missä omaa nettisivua kysytään. Ftp-yhteydellä päivitettävä kotisivuhan ei voi olla kellään itseään kunnioittavalla sosiaalisen median puuhaajalla tuoreesti päivitetty, omani on jämähtänyt 19.9.2008.

EDIT: Kysyin Qaikulta, kumpi-kampi, laittaako linkit aukeamaan samaan vai uuteen ikkunaan ja keskustelun vinkkamaana päädyin samaan ikkunaan. Arvelen, että tämä alkaa olla suunta, vaikak argumentit uuteen ikkunaan ovat myös päteviä. Silloin, jos samaan ikkunaan avautuminen antaa mielikuvan eri sisällöntuottajan sisällön liittymisestä lähtösivuun, uusi ikkuna on hyvä, mutta tässä oli kyse omista sivuistani eli saman torvensoittaja linkin molemmin puolin. Keskustelussa myös pari hyvää linkkiä aiheeseen liittyen. Kiitos avusta!